Nyt hän ollut aktiivisesti valmistelemassa lauantain mielenosoitusta.
– Onhan tämä poliittinen panoraama ollut aivan karmeaa, Koskela sanoo.
Palvelualan matalapalkkaisia töitä pitkään tehneenä hän katsoo, että työnantajan velvollisuus on maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.
Onhan tämä poliittinen panoraama ollut aivan karmeaa.
– Tämä on ykkösasia minulle. Kun vähittäiskaupan alalla nollasopimuksella työskentelevä ihminen joutuu hakemaan palkan oheen sosiaaliturvaa, niin siinähän julkinen puoli ei subventoi sitä työntekijää vaan työn teettäjää, hän muistuttaa.
Pätkätyöntekijöiden asemaa tulee Koskelan mielestä nyt parantaa ja nollatuntisopimuksia ei palvelualoilla pidä ollenkaan solmia.
Työelämä radikalisoi
Koskela on lukioikäisestä asti rahoittanut opintojaan omalla työllään. Työ on pääasiassa ollut toimimista tarjoilijana ravintoloissa. 35-vuotiaana hänellä on kaksikin tutkintoa, elokuva-alalta ja tanssitaiteesta, mutta työsuhteet ovat toistaiseksi olleet lähinnä pätkätöitä palvelualalta.
– Työpaikkoja on ollut kymmeniä, mutta vain pari sellaista työsuhdetta, jotka ovat kestäneet yli vuoden, Koskela kertoo.
Useita vuosia ulkomailla opiskellut Koskela kertoo ensimmäisen poliittisen herätyksen tapahtuneen jo 1990-luvun laman aikaan. Vuosien varrella kokemukset työelämässä ovat radikalisoineet häntä. Ja viimeisten pisaroiden joukkoon kuuluvat nykyhallituksen työelämään kohdistamat leikkaukset.
– Kuten tämä työelämäkokeilu, Koskela sanoo.
Omista kokemuksistaan epätyypillisten töiden maailmasta hän nostaa esiin äskettäisen työhaastattelunsa eräässä henkilöstövuokrausyrityksessä.
– Olisi pitänyt olla halukas työskentelemään tarjoilijana kaikissa työpisteissä yksin nollatuntisopimuksella ja tes-palkalla joka minun työkokemuksellani on 11,47 euroa tunnilta, kun pääkaupunkiseudulla säällinen normaali tuntipalkka on vähintään 13 euroa, hän kertoo.
Voimat yhteen
Koskelalle Joukkovoima-liike on tärkeä monestakin syystä.
– Koen että olemme varteenotettava ulkoparlamentaarinen voima, koska emme ole mihinkään puolueeseen sidottuja. Eli tässä on tavoitteena yhdistää erilaisia taustoja, Koskela sanoo.
Politiikan oikea siipi on hänen mukaansa viimeisen 15 vuoden ajan tehnyt kampanjaa, jonka tavoitteena on väsyttää vastustajat.
– Tämä näkyy myös siinä, että joudun usein henkilökohtaisella tasolla vääntämään tästä mielenosoittamisen tärkeydestä itseni ikäisten koulutettujen ihmisten kanssa. Mielenosoitukset koetaan vanhentuneeksi toimintamuodoksi. Sanotaan, että tämä on jo nähty. Että kun aiemmilla mielenosoituksilla ei ole saatu mitään aikaan, niin miksi nyt.
Koskela sanoo, että juuri siksi.
– Se että mitään konkreettista ja näkyvää ei ole tapahtunut, on juuri se syy miksi tätä pitää jatkaa.
Päätöksiä hiljaisuudessa
Poliittisessa päätöksenteossa näyttää Koskelan mukaan asustelevan sellainen toimintamalli, jossa enemmän tai vähemmän hiljaisuudessa kumileimataan päätöksiä, jotka suoraan tai välillisesti koskevat meitä kaikkia.
– Esimerkiksi nyt on leikattu koulutuksesta.
Koskela muistuttaa siitäkin, että vaikenemisella ei vältä leikkauksia.
– Esimerkiksi tieteentekijät ja sote-
sektorin toimijat eivät ole lähteneet mukaan tähän meidän liikkeeseen. He eivät ilmeisesti halua vastustaa hallitusta, koska heidän rahoituksensa riippuu julkishallinnosta. Mutta kukaan ei takaa sitä, että olemalla hipihiljaa vältettäisiin leikkauksien kohdistuminen itseen.
Hyöty ennen romahdusta
Koskelasta hallituksen politiikkaa näyttää siltä, että se toimii ”kuin viimeinen Rooman keisari”.
– Hallitus haluaa saada kaiken mahdollisen taloudellisen hyödyn itselleen ja lähipiirilleen ennen kuin kaikki romahtaa. Millään muulla ei ole mitään väliä. Nyt tehdään hyvin lyhytnäköisiä päätöksiä, joista ei myöhemmin enää kanneta vastuuta, kuten vaikkapa sote-kilpailutus. Tai kun nyt ollaan lyömässä kiinni EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopimus, jota päätöstä ei voida myöhemmin peruuttaa.
Julkisen sektorin voimakas supistaminen johtaa Koskelan mukaan siihen, että eläkeläisten ja pienipalkkaisten ihmisten sekä heidän lastensa elämän edellytykset esimerkiksi koulutusleikkausten muodossa ovat rajautumassa paljon pienemmiksi kuin mitä vaikkapa Koskela omalla ikäluokalla, 80-luvulla syntyneillä vielä oli.
Joukkovoima-liike marssii taas
Joukkovoima-liike järjestää hallituksen politiikkaa vastustavan mielenosoituksen lauantaina 2. syyskuuta Helsingissä.
”Sipilöinti seis! Emme edelleenkään hyväksy Sipilän hallituksen kurjistavaa ja eriarvoistavaa politiikkaa”, viestittää Joukkovoimaa-liike, jonka mielenosoitukseen järjestetään bussikuljetuksia eri puolilta maata.
Mielenosoituksessa kuullaan protestilauluja Teemu Takatalolta, Maria Aleksandralta, Tumppi Varoselta ja rap-artisti Terttu Järvelältä.
Puheenvuoroja mielenosoituksessa käyttävät muiden muassa Kriittisen opettajaverkoston jäsen ja opettaja Mona Eid ja tohtorikoulutettava Karim Maiche Tampereen rauhantutkimusinstituutista. Äänessä ovat myös Metalliliiton aktiivi Hanna Rokkanen, Metalli 70:n puheenjohtaja Raija-Riitta Luiro-Piippo, vapaa tutkija ja kirjailija Olli Tammilehto sekä JHL:n edustajiston jäsen Kari Vatanen.
Joukkovoima on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansanliike. Liikettä yhdistää tyytymättömyys hallituksen politiikkaan. Liike vaatii leikkauspolitiikan lopettamista ja riittävää toimeentuloa kaikille sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamista.
Mielenosoitus kokoontuu kolmessa eri lähtöpaikassa Hakaniemessä, Porthania edessä ja Rautatientorilla. Kolmelta suunnalta lähtevät kulkueet liittyvät yhteen Mannerheimintiellä, saartavat Eduskuntatalon ja päätyvät Senaatintorille.
uutiskirje 
