Viimeinen sana
Kokoomuksen ja eräiden ekonomistien välille on syntynyt Suomen oloissa harvinaisen raju kiista elvytyksestä – sen mittaluokasta, kohdentumisesta ja ajoituksesta. Osa yleensä niin hillityistä ekonomisteista roimii hallitusta tavalla, jossa poliittinen oppositio jää kakkoseksi.
Kiistan, voi kyllä suoraan sanoa riidan, taustalla on se, että niin EU:n komission kuin teollisuusmaiden järjestö OECD:kin ovat pitäneet Matti Vanhasen hallituksen elvytyspolitiikkaa tehottomana, koska 80–85 prosenttia siitä on jo ennen lamaa päätettyjä veronkevennyksiä. Viime viikonvaihteessa joukko suomalaisia ekonomisteja yhtyi kritiikkiin Helsingin Sanomien haastattelussa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kävi vastahyökkäykseen tiistaina. Hän järjesti ministeriössään tiedotustilaisuuden ja sanoi veronkevennysten muodostavan vain 15–30 prosenttia elvytyksestä. Kataisen lukujen mukaan elvytys on todella hurjaa ottaen huomioon, että vielä vuosi sitten hallitus näki talouden taivaalla vain vähäisiä kuuropilviä. Nyt on muka tehty 20 miljardin elvytyspäätökset kahdelle vuodelle maassa, jossa valtion budjetti on 45 miljardin euron luokkaa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto haukkui hallituksen markkinoiman yksityisen kulutuksen elvyttämisen veronkevennyksillä.
Talousopposition lippua heiluttaa Palkansaajien tutkimuslaitos. Se arvosteli viikko sitten poikkeuksellisen voimakkaasti valtiovarainministeriön laskelmia. Ennustepäällikkö Eero Lehto haukkui laitoksen blogissa hallituksen markkinoiman yksityisen kulutuksen elvyttämisen veronkevennyksillä viittaamalla Eurostatin tilastoon. Suomessa yksityisen kulutuksen volyymi on supistunut noin kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin euroalueella keskimäärin, vaikka Suomen tulonmuodostus ja työmarkkinatilanne on pysynyt kohtuullisen hyvänä suhteessa muuhun euroalueeseen.
Keskiviikkona laitoksen erikoistutkija Heikki Taimio antoi palaa todella rajusti ja nimenomaan kokoomusta vastaan samasta asiasta.
”En ihmettele, miksi juuri Katainen on valittu kokoomuksen johtoon, sillä hänen sumutustaitonsa ovat häkellyttävän hyvät. Vain kokenut ekonomisti tai muuten poikkeuksellisen talousvalistunut lukija pystyy näkemään hänen sumutuksensa taakse. Sieltä kuitenkin paljastuu selkeä suhdanteista ja elvytystarpeista riippumaton peruslinja: valtion menojen kasvua kavahdetaan ja veroja kevennetään”, Taimio tykittää.
Heikki Taimion mukaan kokoomuksen tärkeimmät talouspoliittiset asiantuntijat ovat VM:n alivaltiosihteeri Martti Hetemäki ja Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
”Jälkimmäinen todistelee todistelemasta päätyäänkin, kuinka meillä palkansaajien verotus on muita maita kireämpää mutta unohtaa aina mainita, että pääomatulojen verotus on keveää ja että vahva hyvinvointivaltio edellyttää korkeampaa veroastetta kuin niissä maissa, joissa se on heikko.”
Jyrki Kataisen elvytysvakuutteluissa on pari muutakin heikkoa kohtaa.
Veroelvytyksen vähäisetkin vaikutukset valuvat hukkaan, kun yli puolet kunnista korottaa ahdingossaan veroja ensi vuonna. Kataisen suullisen hokeman mukaan kunnat saavat ensi vuonna 700 miljoonaa euroa uutta rahaa. Budjettikirjassa kuitenkin lukee, että kuntien rahoitusasema paranee nettomääräisesti 209 miljoonaa. Siinä on puolen miljardin heitto.
Lisäsyntinä Kataisen kuormaan voidaan nostaa vielä toimettomuus harmaan talouden edessä. Valtio menettää tänäkin vuonna kolme miljardia euroa rikollisen toiminnan takia. Talousrikostutkijoita on Suomessa liian vähän, sanoo tässä lehdessä vuoden poliisi Pasi Hyvätti.
Miksi et ota rosvoja kiinni, Katainen?
uutiskirje 