Antero Jyränki
Emeritusprofessori Antero Jyränki on tehnyt pitkän uran valtiosääntöoikeuden ja oikeushistorian tutkijana Turun yliopistossa ja Suomen Akatemiassa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana.
Vuosina 1970–1973 hän työskenteli tasavallan presidentin kansliapäällikkönä presidentti Kekkosen aikaan.
Jyränki on kirjoittanut nyt julkistetun Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta -teoksen lisäksi tutkimuksia ja lukuisia tietokirjoja.
Venäläisiä emme ole, amerikkalaista yhteiskuntaa ja valtioideaalia emme tänne tahdo, olkaamme täällä siis suomalaisia ja pohjoiseurooppalaisia.
Parlamentarismin puolustaja, emeritusprofessori Antero Jyränki vetää lavealla pensselillä Suomen historian merkittävimmistä käänteistä vuodesta 1809 lähtien.
Eilen julkistetussa teoksessaan Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta hän ei pitäydy oikeuspoliittiseen lähestymistapaan, vaan tarkastelee tämän lisäksi Suomen itsenäistymistä ja itsenäisyyden aikaa kansainvälispoliittisessa tilanteessa.
Pääpaino hänellä vuosien 1918 – 1946 tapahtumissa. Merkittävimpinä vuosina myöhempien vuosikymmenten tapahtumille hän pitää vuosien 1939 – 1945 sotien ajanjaksoa.
Jyränki arvioi tämän ajanjakson näkyvän nykypäivänä Suomen lähentymisessä Natoon ja Yhdysvaltoihin. Lähentyminen ei johdu yksinomaan Euroopan nykyisestä poliittisesta tilanteesta.
– Tehty mikä tehty, eikä yhtään enempää, kommentoi emeritusprofessori Jyränki Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän ei halua Suomen sitoutuvan nykyistä syvemmin Nato-yhteistyöhön.
Kansanäänestys Nato-jäsenyydestä
Jyränki kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä ennen kuin siitä päätettäisiin, mikäli jäsenyyttä harkittaisiin. Lopullinen päätösvalta jäisi kuitenkin hallitukselle ja viime kädessä eduskunnalle.
Kansanäänestys ei olisi sitova, mutta Jyränki pitää tärkeänä kansalaiskeskustelua sekä kansalaisten näkemysten mittaamista.
”Jos seuraavat eduskuntavaalit käydään ilman Nato-keskustelua, paineet neuvoa-antavankin kansanäänestyksen järjestämiseen kasvavat”, hän arvioi kirjassaan.
Hän epäilee kuitenkin, että onko Natoon liittymistä kannattavilla edes halua mittauttaa kansalaisten näkemystä. Kansalaisten enemmistö on ollut Nato-jäsenyyttä vastaan.
Suomi ja Yhdysvallat lähentyvät
Jyränki arvioi hallituksen viimevuotisen puolustuspoliittisen selonteon ja samalta vuodelta olevan ulkoministeriön julkaisun Suomi ja Yhdysvallat –101 tapaa kehittää transatlanttista yhteistyötä suhtautuvan kauttaaltaan positiivisesti Yhdysvaltoja kohtaan.
”Niissä tunnutaan sivuutettavan kaikki se, mitä Yhdysvalloilla on ollut ja on edelleen: ulkopoliittisia sopimuksia sekä kaupallisia ja sotilaallisia toimia Euroopan lisäksi kaikkialla maailmassa”, Jyränki kirjoittaa.
”Kriittisyyden häivääkään Yhdysvaltain toimista ei noissa asiakirjoissa esiinny. Liioin ei kyllä Venäjääkään käydä arvostelemaan.”
Poliittisesti merkittävää on Suomen suhde Yhdysvaltoihin ja Natoon, joiden Jyränki näkee lähenevän toisiaan. Hän huomauttaa, että yhteisellä aiejulistuksella vuonna 2016 Suomi ja Yhdysvallat päättivät korostaa transatlanttista turvallisuutta ja puolustusyhteistyötä. Myös vuonna 2015 Naton kanssa allekirjoitettu rauhankumppanuussopimus viestii lähentymisestä.
Jyränki luonnehtii Suomen ja Yhdysvaltain sotilaallista suhdetta läheiseksi. Kehityksen hän katsoo alkaneen kesällä 2016 yhdysvaltalaisten hävittäjien vierailusta.
– Juridisesti Yhdysvallat ja Nato ovat erillisiä, mutta tosiasiallisesti ne lähenevät, hän huomautti kirjansa julkistamistilaisuudessa.
Venäjän kanssa tullaan toimeen
Suomi on edelleen kahden suurvallan välissä. Jyränki näkee tämän olevan hyvinkin ajankohtaista Suomen Nato-lähentymisen vuoksi. Hän toteaa Venäjällä olevan suurvaltatavoitteita, jotka Suomen on otettava politiikassaan huomioon.
Hänen mukaansa parinsadan vuoden aikana on opittu, etteivät mitkään äkilliset toimet Venäjän suuntaan ole järkeviä.
”Venäjän kanssa tullaan kuitenkin hyvin toimeen, kun otetaan politiikan linjaksi järkevä ja itsenäinen käyttäytyminen ja heitetään syrjään täkäläisen median aika ajoin lietsomat tunnekuohut ja turhat pelottelut”, Jyränki piikittelee kirjassaan.
Antero Jyränki
Emeritusprofessori Antero Jyränki on tehnyt pitkän uran valtiosääntöoikeuden ja oikeushistorian tutkijana Turun yliopistossa ja Suomen Akatemiassa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana.
Vuosina 1970–1973 hän työskenteli tasavallan presidentin kansliapäällikkönä presidentti Kekkosen aikaan.
Jyränki on kirjoittanut nyt julkistetun Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta -teoksen lisäksi tutkimuksia ja lukuisia tietokirjoja.
Venäläisiä emme ole, amerikkalaista yhteiskuntaa ja valtioideaalia emme tänne tahdo, olkaamme täällä siis suomalaisia ja pohjoiseurooppalaisia.
lehti 