KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Jyränki: Nykyinen Nato-yhteistyö riittää Suomelle

Antero Jyränki

Antero Jyränki. Kuva: All Over Press/Markku Ojala

Emeritusprofessori Antero Jyränki kannattaa kansanäänestystä, mikäli päädyttäisiin harkitsemaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kansan Uutiset
5.10.2017 10.00

Antero Jyränki

Emeritusprofessori Antero Jyränki on tehnyt pitkän uran valtiosääntöoikeuden ja oikeushistorian tutkijana Turun yliopistossa ja Suomen Akatemiassa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana.

Vuosina 1970–1973 hän työskenteli tasavallan presidentin kansliapäällikkönä presidentti Kekkosen aikaan.

Jyränki on kirjoittanut nyt julkistetun Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta -teoksen lisäksi tutkimuksia ja lukuisia tietokirjoja.

Venäläisiä emme ole, amerikkalaista yhteiskuntaa ja valtioideaalia emme tänne tahdo, olkaamme täällä siis suomalaisia ja pohjoiseurooppalaisia.

Parlamentarismin puolustaja, emeritusprofessori Antero Jyränki vetää lavealla pensselillä Suomen historian merkittävimmistä käänteistä vuodesta 1809 lähtien.

Eilen julkistetussa teoksessaan Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta hän ei pitäydy oikeuspoliittiseen lähestymistapaan, vaan tarkastelee tämän lisäksi Suomen itsenäistymistä ja itsenäisyyden aikaa kansainvälispoliittisessa tilanteessa.

Pääpaino hänellä vuosien 1918 – 1946 tapahtumissa. Merkittävimpinä vuosina myöhempien vuosikymmenten tapahtumille hän pitää vuosien 1939 – 1945 sotien ajanjaksoa.

Jyränki arvioi tämän ajanjakson näkyvän nykypäivänä Suomen lähentymisessä Natoon ja Yhdysvaltoihin. Lähentyminen ei johdu yksinomaan Euroopan nykyisestä poliittisesta tilanteesta.

– Tehty mikä tehty, eikä yhtään enempää, kommentoi emeritusprofessori Jyränki Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän ei halua Suomen sitoutuvan nykyistä syvemmin Nato-yhteistyöhön.

Kansanäänestys Nato-jäsenyydestä

Jyränki kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä ennen kuin siitä päätettäisiin, mikäli jäsenyyttä harkittaisiin. Lopullinen päätösvalta jäisi kuitenkin hallitukselle ja viime kädessä eduskunnalle.

Kansanäänestys ei olisi sitova, mutta Jyränki pitää tärkeänä kansalaiskeskustelua sekä kansalaisten näkemysten mittaamista.

”Jos seuraavat eduskuntavaalit käydään ilman Nato-keskustelua, paineet neuvoa-antavankin kansanäänestyksen järjestämiseen kasvavat”, hän arvioi kirjassaan.

Hän epäilee kuitenkin, että onko Natoon liittymistä kannattavilla edes halua mittauttaa kansalaisten näkemystä. Kansalaisten enemmistö on ollut Nato-jäsenyyttä vastaan.

Suomi ja Yhdysvallat lähentyvät

Jyränki arvioi hallituksen viimevuotisen puolustuspoliittisen selonteon ja samalta vuodelta olevan ulkoministeriön julkaisun Suomi ja Yhdysvallat –101 tapaa kehittää transatlanttista yhteistyötä suhtautuvan kauttaaltaan positiivisesti Yhdysvaltoja kohtaan.

”Niissä tunnutaan sivuutettavan kaikki se, mitä Yhdysvalloilla on ollut ja on edelleen: ulkopoliittisia sopimuksia sekä kaupallisia ja sotilaallisia toimia Euroopan lisäksi kaikkialla maailmassa”, Jyränki kirjoittaa.

”Kriittisyyden häivääkään Yhdysvaltain toimista ei noissa asiakirjoissa esiinny. Liioin ei kyllä Venäjääkään käydä arvostelemaan.”

Poliittisesti merkittävää on Suomen suhde Yhdysvaltoihin ja Natoon, joiden Jyränki näkee lähenevän toisiaan. Hän huomauttaa, että yhteisellä aiejulistuksella vuonna 2016 Suomi ja Yhdysvallat päättivät korostaa transatlanttista turvallisuutta ja puolustusyhteistyötä. Myös vuonna 2015 Naton kanssa allekirjoitettu rauhankumppanuussopimus viestii lähentymisestä.

Jyränki luonnehtii Suomen ja Yhdysvaltain sotilaallista suhdetta läheiseksi. Kehityksen hän katsoo alkaneen kesällä 2016 yhdysvaltalaisten hävittäjien vierailusta.

– Juridisesti Yhdysvallat ja Nato ovat erillisiä, mutta tosiasiallisesti ne lähenevät, hän huomautti kirjansa julkistamistilaisuudessa.

Venäjän kanssa tullaan toimeen

Suomi on edelleen kahden suurvallan välissä. Jyränki näkee tämän olevan hyvinkin ajankohtaista Suomen Nato-lähentymisen vuoksi. Hän toteaa Venäjällä olevan suurvaltatavoitteita, jotka Suomen on otettava politiikassaan huomioon.

Hänen mukaansa parinsadan vuoden aikana on opittu, etteivät mitkään äkilliset toimet Venäjän suuntaan ole järkeviä.

”Venäjän kanssa tullaan kuitenkin hyvin toimeen, kun otetaan politiikan linjaksi järkevä ja itsenäinen käyttäytyminen ja heitetään syrjään täkäläisen median aika ajoin lietsomat tunnekuohut ja turhat pelottelut”, Jyränki piikittelee kirjassaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Antero Jyränki

Emeritusprofessori Antero Jyränki on tehnyt pitkän uran valtiosääntöoikeuden ja oikeushistorian tutkijana Turun yliopistossa ja Suomen Akatemiassa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana.

Vuosina 1970–1973 hän työskenteli tasavallan presidentin kansliapäällikkönä presidentti Kekkosen aikaan.

Jyränki on kirjoittanut nyt julkistetun Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta -teoksen lisäksi tutkimuksia ja lukuisia tietokirjoja.

Venäläisiä emme ole, amerikkalaista yhteiskuntaa ja valtioideaalia emme tänne tahdo, olkaamme täällä siis suomalaisia ja pohjoiseurooppalaisia.
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keskustan Antti Kaikkonen ja SDP:n Antti Lindtman eduskunnassa.

Keskusta ja demarit eivät ottaneet vihreitä ja vasemmistoliittoa mukaan välikysymykseensä – Vasemmistoliiton Pekonen: ”En tiedä syytä”

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

Israelin armeija aloitti viikonloppuna uuden, hyökkäyksen Gazassa. Kuvassa israelilaissotilaita miehitetyllä Länsirannalla.

Vasemmistoliitto vaatii nopeaa toimintaa Gazan pakkosiirtojen estämiseksi: ”Tappamisen on loputtava”

Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Helsingissä 23. huhtikuuta.

Hallitus päätti, että rahaa on: Kuinka merkittävä ideologinen muutos kehysriihessä tehtiin? – Näin vastaavat toimittaja, kansanedustaja ja tutkija

Uusimmat

Keskustan Antti Kaikkonen ja SDP:n Antti Lindtman eduskunnassa.

Keskusta ja demarit eivät ottaneet vihreitä ja vasemmistoliittoa mukaan välikysymykseensä – Vasemmistoliiton Pekonen: ”En tiedä syytä”

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

Israelin armeija aloitti viikonloppuna uuden, hyökkäyksen Gazassa. Kuvassa israelilaissotilaita miehitetyllä Länsirannalla.

Vasemmistoliitto vaatii nopeaa toimintaa Gazan pakkosiirtojen estämiseksi: ”Tappamisen on loputtava”

Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Helsingissä 23. huhtikuuta.

Hallitus päätti, että rahaa on: Kuinka merkittävä ideologinen muutos kehysriihessä tehtiin? – Näin vastaavat toimittaja, kansanedustaja ja tutkija

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Teollisuusliiton Lehtonen: ”Jos hallitus repii järjestelmää rikki, me emme voi olla se osapuoli, joka yksin pitää pöytää pystyssä”

 
04

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 
05

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

18.05.2025

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

18.05.2025

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

18.05.2025

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

18.05.2025

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

17.05.2025

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

17.05.2025

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

17.05.2025

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

17.05.2025

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään