KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Jyränki: Nykyinen Nato-yhteistyö riittää Suomelle

Antero Jyränki

Antero Jyränki. Kuva: All Over Press/Markku Ojala

Emeritusprofessori Antero Jyränki kannattaa kansanäänestystä, mikäli päädyttäisiin harkitsemaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kansan Uutiset
5.10.2017 10.00

Antero Jyränki

Emeritusprofessori Antero Jyränki on tehnyt pitkän uran valtiosääntöoikeuden ja oikeushistorian tutkijana Turun yliopistossa ja Suomen Akatemiassa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana.

Vuosina 1970–1973 hän työskenteli tasavallan presidentin kansliapäällikkönä presidentti Kekkosen aikaan.

Jyränki on kirjoittanut nyt julkistetun Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta -teoksen lisäksi tutkimuksia ja lukuisia tietokirjoja.

Venäläisiä emme ole, amerikkalaista yhteiskuntaa ja valtioideaalia emme tänne tahdo, olkaamme täällä siis suomalaisia ja pohjoiseurooppalaisia.

Parlamentarismin puolustaja, emeritusprofessori Antero Jyränki vetää lavealla pensselillä Suomen historian merkittävimmistä käänteistä vuodesta 1809 lähtien.

Eilen julkistetussa teoksessaan Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta hän ei pitäydy oikeuspoliittiseen lähestymistapaan, vaan tarkastelee tämän lisäksi Suomen itsenäistymistä ja itsenäisyyden aikaa kansainvälispoliittisessa tilanteessa.

Pääpaino hänellä vuosien 1918 – 1946 tapahtumissa. Merkittävimpinä vuosina myöhempien vuosikymmenten tapahtumille hän pitää vuosien 1939 – 1945 sotien ajanjaksoa.

Jyränki arvioi tämän ajanjakson näkyvän nykypäivänä Suomen lähentymisessä Natoon ja Yhdysvaltoihin. Lähentyminen ei johdu yksinomaan Euroopan nykyisestä poliittisesta tilanteesta.

– Tehty mikä tehty, eikä yhtään enempää, kommentoi emeritusprofessori Jyränki Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän ei halua Suomen sitoutuvan nykyistä syvemmin Nato-yhteistyöhön.

Kansanäänestys Nato-jäsenyydestä

Jyränki kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä ennen kuin siitä päätettäisiin, mikäli jäsenyyttä harkittaisiin. Lopullinen päätösvalta jäisi kuitenkin hallitukselle ja viime kädessä eduskunnalle.

Kansanäänestys ei olisi sitova, mutta Jyränki pitää tärkeänä kansalaiskeskustelua sekä kansalaisten näkemysten mittaamista.

”Jos seuraavat eduskuntavaalit käydään ilman Nato-keskustelua, paineet neuvoa-antavankin kansanäänestyksen järjestämiseen kasvavat”, hän arvioi kirjassaan.

Hän epäilee kuitenkin, että onko Natoon liittymistä kannattavilla edes halua mittauttaa kansalaisten näkemystä. Kansalaisten enemmistö on ollut Nato-jäsenyyttä vastaan.

Suomi ja Yhdysvallat lähentyvät

Jyränki arvioi hallituksen viimevuotisen puolustuspoliittisen selonteon ja samalta vuodelta olevan ulkoministeriön julkaisun Suomi ja Yhdysvallat –101 tapaa kehittää transatlanttista yhteistyötä suhtautuvan kauttaaltaan positiivisesti Yhdysvaltoja kohtaan.

”Niissä tunnutaan sivuutettavan kaikki se, mitä Yhdysvalloilla on ollut ja on edelleen: ulkopoliittisia sopimuksia sekä kaupallisia ja sotilaallisia toimia Euroopan lisäksi kaikkialla maailmassa”, Jyränki kirjoittaa.

”Kriittisyyden häivääkään Yhdysvaltain toimista ei noissa asiakirjoissa esiinny. Liioin ei kyllä Venäjääkään käydä arvostelemaan.”

Poliittisesti merkittävää on Suomen suhde Yhdysvaltoihin ja Natoon, joiden Jyränki näkee lähenevän toisiaan. Hän huomauttaa, että yhteisellä aiejulistuksella vuonna 2016 Suomi ja Yhdysvallat päättivät korostaa transatlanttista turvallisuutta ja puolustusyhteistyötä. Myös vuonna 2015 Naton kanssa allekirjoitettu rauhankumppanuussopimus viestii lähentymisestä.

Jyränki luonnehtii Suomen ja Yhdysvaltain sotilaallista suhdetta läheiseksi. Kehityksen hän katsoo alkaneen kesällä 2016 yhdysvaltalaisten hävittäjien vierailusta.

– Juridisesti Yhdysvallat ja Nato ovat erillisiä, mutta tosiasiallisesti ne lähenevät, hän huomautti kirjansa julkistamistilaisuudessa.

Venäjän kanssa tullaan toimeen

Suomi on edelleen kahden suurvallan välissä. Jyränki näkee tämän olevan hyvinkin ajankohtaista Suomen Nato-lähentymisen vuoksi. Hän toteaa Venäjällä olevan suurvaltatavoitteita, jotka Suomen on otettava politiikassaan huomioon.

Hänen mukaansa parinsadan vuoden aikana on opittu, etteivät mitkään äkilliset toimet Venäjän suuntaan ole järkeviä.

”Venäjän kanssa tullaan kuitenkin hyvin toimeen, kun otetaan politiikan linjaksi järkevä ja itsenäinen käyttäytyminen ja heitetään syrjään täkäläisen median aika ajoin lietsomat tunnekuohut ja turhat pelottelut”, Jyränki piikittelee kirjassaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Antero Jyränki

Emeritusprofessori Antero Jyränki on tehnyt pitkän uran valtiosääntöoikeuden ja oikeushistorian tutkijana Turun yliopistossa ja Suomen Akatemiassa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana.

Vuosina 1970–1973 hän työskenteli tasavallan presidentin kansliapäällikkönä presidentti Kekkosen aikaan.

Jyränki on kirjoittanut nyt julkistetun Suurvaltojen välissä. Suomen 100 vuotta -teoksen lisäksi tutkimuksia ja lukuisia tietokirjoja.

Venäläisiä emme ole, amerikkalaista yhteiskuntaa ja valtioideaalia emme tänne tahdo, olkaamme täällä siis suomalaisia ja pohjoiseurooppalaisia.
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään