KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kjell Westö: Totta kai olen poliittinen kirjailija

Kjell Westö on omaksikin yllätyksekseen luokkaerojen kuvaaja. Niihin hän kertoo havahtuneensa jo lapsena. Nyt hän pelkää, että yhteiskunta hylkää sivistyksen ja tasavertaisuuden.

Kjell Westö on omaksikin yllätyksekseen luokkaerojen kuvaaja. Niihin hän kertoo havahtuneensa jo lapsena. Nyt hän pelkää, että yhteiskunta hylkää sivistyksen ja tasavertaisuuden. Kuva: Annina Mannila

Kjell Westö yllättyi itsekin, miten vahvasti hän kuvaa kirjoissaan luokkaeroja. Yksi hänen mieliaiheensa on työväestön sivistyksennälkä. Hänen kauhuskenaarionsa on, että lukemisesta tulee eliitin yksinoikeus.

Siskotuulikki Toijonen
28.10.2017 10.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Kjell Westö

Syntynyt 6.8.1961 Helsingissä.

Asuu Helsingissä.

Seurustelee, kaksi aikuista poikaa.

Seitsemän romaania, kolme novellikokoelmaa, kolme runokokoelmaa ja yksi kokoelma kolumneja ja esseitä.

Finlandia-palkinto v. 2006 romaanista Missä kuljimme kerran, Pro Finlandia -mitali v. 2008, Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto v. 2014 romaanista Kangastus 38.

Tätä haastattelua tehtäessä oli kulunut vain muutama päivä Turun terrori-iskuna tutkittavasta tapahtumasta. Se sai kirjailija Kjell Westön mietteliääksi.

– Tilannehan on kauhea. Olen keskustellut terrorismista eri poliittista väriä tunnustavien ystävieni kanssa. Itse olen tyypillinen kompromissien hakija, lähinnä jonkin sortin vasemmistoliberaali. Reagoin tietenkin negatiivisesti heihin, jotka lietsovat vaistomaisesti tai poliittisella agendallaan vihamielisyyttä ja epäluuloa muualta tulleita ja muukalaisia kohtaan.

– Jotkut saattavat pitää terrori-iskuja seurauksena maailman epäoikeudenmukaisuudesta ja vinoudesta. Terroriteot ovat heidän mielestään hätähuutoja. Eriarvoisuudesta ja työvoiman sekä luonnonvarojen riistosta huolimatta minun on hieman vaikea samastua sellaiseen ajatteluun, että Eurooppa ansaitsisi näitä hirmutekoja, Westö pohdiskelee.

– Maailma ei parane sillä, että Euroopankin kaupungeista tulee väkivaltaisia. Pikemminkin niistä pitäisi tulla rauhan kaupunkeja. Kun Eurooppa oikeistolaistuu ja uusnatsien kannatus lisääntyy, pelkään pahoin, etteivät kaupunkimme säily avoimina ihmisten kohtaamis- ja asuinpaikkoina, joissa on hyvä olla.

Yksi Westön uusimman romaanin Rikinkeltaisen taivaan (Otava 2017) henkilöistä on ankeista kotioloista peräisin oleva, väkivaltainen Jan-Roger. Hän on kovis, joka purkaa pahaa oloaan ja hakee oikeutuksensa kaveripiirissä tappelemalla ja kiusaamalla heikompiaan. Olisiko hänestä erilaisissa olosuhteissa voinut kehkeytyä terroristi?

– Hänen pahoinvointinsa nuorukaisena on sitä luokkaa, että radikalisoituminen olisi ollut aivan mahdollista. Jos 1970-luvun alkupuolelle sijoittuvan kirjani Roger olisi ollut saksalainen, hän olisi hyvinkin voinut liittyä Baader-Meinhof-terroristiryhmään.

Helisevän elegistä kieltä

Rikinkeltaisessa taivaassa tapahtumien ajallinen jänne on pitkä. Kirjassa kuvataan Rabellien mahtisuvun ja heidän lähipiirinsä elämänmenoa ja ajan yhteiskunnallisia sekä kulttuurihistoriallisia murroksia 1960-luvulta aina meidän päiviimme. Tarinan nimetön minäkertoja ystävystyy perheen pojan Alex Rabellin kanssa ja kasvaa kiinni perheeseen. Eikä vähiten siitä syystä, että hän rakastuu Alexin pikkusiskoon Stellaan.

Rikinkeltainen taivas, runoilijana aloittaneen Westön seitsemäs romaani, on raastava ja kaunis rakkausromaani, mutta kuten aina, tässäkin on vahva yhteiskunnallinen ja humanistinen eetos. Westön kieli on kaunista, rikasta ja helisevän elegistä.

Nostalgisessa sukupolviromaanissa on myös poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja, väkivallan historiaa sekä kuvausta Suomen muuttumisesta näinä vuosikymmeninä. Kiintoisaa kulttuurihistoriaa kaikkinensa.

Jokaisessa henkilössä pala sieluani

Westö on vahvasti yhteiskunnallinen kirjailija.

– Olen itsekin hieman yllättynyt, että olen päätynyt kirjoissani niin vahvasti kuvaamaan luokkaeroja. On selvää, että taustani ja sukuni vaiheet heijastuvat teoksiini, joskaan kirjani eivät ole autofiktiivisiä.

Westö ei myönnä olevansa Rikinkeltaisen taivaan nimetön kertoja, luomisen- ja elämäntuskissaan rimpuileva kirjailijahahmo.

– Mentaalisesti toki hänessä on paljonkin itseäni, mutta niin on kirjani kaikissa muissakin henkilöissä. Kirjojeni jokaisessa henkilössä on pala sieluani. Muuten niistä ei tulisi eläviä, Westö tunnustaa.

Kaikkein lähimpänä omaelämäkerrallisuutta hän sanoo olleensa Leijat Helsingin yllä -esikoisteoksessaan.

– Kirjoittamiseni perustuu eläytymiskykyyn, mutta myös asioiden tutkimiseen ja niistä lukemiseen. Romaaneissani on aina kyse myös muistamisesta. Luotan siihen, että muistini valikoi kulloisenkin tarinan vaatimat tärkeät asiat.

– Mutta en kirjoita muistamistani ja kokemistani asiois-ta suoraan. Olen fiktioista ja mielikuvituksestani elävä kirjailija. Kykenen kirjoittamaan vain irrottautumalla kokemuksistani. Missä tahansa kirjani kohtauksessa saattaa olla todenperäinen ydin, mutta se on yleensä hyvin pieni.

Kuplassa, mutta sitä murtaen

Nykyään, kun ikää on karttunut, Kjell Westö rohkenee avoimemmin puhua omasta kaksijakoisesta luokkataustastaan.

– Jo lapsuudessani havaitsin, kuinka järkyttävän suuria luokkaerot olivat omien sukulaistenkin piirissä. Isäni on luokkamatkan tehnyt, sotaleskiäidin ainoa lapsi köyhistä oloista. Äidin puolelta olen tamperelaiseen porvaristoon nousseen, menestyneen nahkatehtailijan sukua. Lisäksi oma ystäväpiirini on aina ollut todella heterogeeninen.

– En ole koskaan viihtynyt vain yhdessä yhteiskuntaluokassa. Parhaimmillaan tulen toimeen kaikkien kanssa, pahimmillaan tunnen olevani sosiaalisesti koditon. Paradoksaalisista on myös se, että olen menestynyt kirjailijana paremmin kuin osasin odottaa. En ole rikas, mutta pärjään taloudellisesti aivan hyvin.

Tässähän on kaikki ainekset elämään hyvin toimeentulevien punavihreässä kuplassa, mitä Westö ei kielläkään.

– Yritän kuitenkin välillä murtaa tuota kuplaa, tehdä havaintoja ja ymmärtää myös tämän kuplan ulkopuolella olevia. Aikamme suuri ongelma on, jos me lakkaamme ymmärtämästä toisiamme.

Westö muistuttaa, että aika on täysin toinen, kuin hänen nuoruudessaan. Tuolloin elettiin kehittyvän teollisuuden Suomessa ja luokkaerot olivat selkeät.

– Porvariskodin kasvattina kampesin vasemmalle ajan tapaan, kuitenkin maltillisesti. Olin liian individualisti mennäkseni äärivasemmalle. Eivät luokkaerot ole mihinkään hävinneet, ne ovat nykyään vain asettuneet toisin. Yhteiskunnalliset kuilut ovat syviä edelleenkin.

Sivistysnälkä ollut voimavara

Rikinkeltaisessa taivaassa Westö päätyy myös vuoden 2016 tapahtumiin, sivuten pakolaisongelmaakin. Kysymykseen poliittisen kirjailijan agendasta hän vastaa:

– Jos kirjoittaa kirjoja, joiden teemana on ihminen ja ihmisyys kaikkinensa, niin totta kai on poliittinen kirjailija. Olen aikuistunut 1960–1970-luvun vasemmistolaisuuden jälkimainingeissa, jolloin tuhahtelin sanonnoille ”yksityinen on poliittista” tai ”kaikki on poliittista”, mutta kyllä niissä toteamuksissa on perää.

Suomen nykyinen kulttuuripoliittinen tilanne saa huolenrypyt kirjailijan kulmille. Kulttuuripolitiikka on nykyään melkoista puolustustaistelua. Hyvä, jos kulttuurin määrärahat saadaan pysymään edes ennallaan.

Ajassamme on myös meneillään niin suuria muutoksia, ettei niitä kovin helposti kulttuuripolitiikalla ohjailla, Westö tähdentää.

– Pahoin pelkään, että kulttuuripolitiikkamme seuraa muutoksia askeleen jäljessä. Yksi hälyttävä tieto on esimerkiksi se, että kaunokirjallisuuden myynti on vähentynyt kymmenessä vuodessa kymmeniä prosentteja. Tällaista kehitystä ei kulttuuripolitiikalla helposti muuteta.

Kilpailu huomiosta on rajua, kun medioita ja aivan kaikkea, erityisesti viihdettä, on yhä enemmän ja enemmän. Mahdollisuudet kadota hömppään ovat Westön mukaan äärettömät.

– Ihmisten taipumus paeta viihteeseen silloin, kun maailma on muuttumassa pimeäksi, on pelottavaa. Tässä reaktiossa on jotain ikiaikaista. Myös nämä ovat asioita, joista haluan kirjoittaa.

Westö muistuttaa, että kulttuurin käyttötottumukset ovat myös luokkakysymyksiä.

– Meillä on eliitti, jonka tottumukset ovat aivan erilaisia kuin muun väestön. Yksi mieliaiheistani romaaneissanikin on vanhan työväenluokan sivistyksennälkä.

– Suomi on ollut yksi maailman lukevimmista kansakunnista. Se on ollut valtava voimavara, joka ikävä kyllä on murenemassa.

Westön mukaan nyt näyttää siltä, että hyväksytään yhteiskunta, jossa esimerkiksi monet nuoret miehet putoavat yhteiskunnan laitamille. Samalla he putoavat myös sivistyksen ja koulutuksen kelkasta.

– Tässä on tärkeä liittymäkohta työllistymisen ja kulttuuripolitiikan välillä. Kun luovutaan unelmasta, että kaikilla olisi työtä ja toimeentuloa, saman pesuveden mukana menetetään se hieno sivistysperinne ja tasavertaisuus, mikä Suomessa on koskenut kaikkia yhteiskuntaluokasta riippumatta.

– Joidenkin tutkijoiden ennustukset siitä, että lukeminen on tulevaisuudessa eliitin yksinoikeus, on kauhuske-naario. Lukemalla oppii ymmärtämään ihmisyyttä ja yhteiskunnan rakenteita, elämää kaikkinensa, Westö sanoo.

Kjell Westö

Syntynyt 6.8.1961 Helsingissä.

Asuu Helsingissä.

Seurustelee, kaksi aikuista poikaa.

Seitsemän romaania, kolme novellikokoelmaa, kolme runokokoelmaa ja yksi kokoelma kolumneja ja esseitä.

Finlandia-palkinto v. 2006 romaanista Missä kuljimme kerran, Pro Finlandia -mitali v. 2008, Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto v. 2014 romaanista Kangastus 38.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Uusimmat

Etiopian somalialueen paimentolaiset kasvattavat kameleita ja vuohia kuivilla ja kuivuudelle alttiilla alueilla. He joutuvat olemaan liikkeellä jatkuvasti laitumia ja juottopaikkoja eläimilleen etsiessään.

Pitkäaikainen kuivuus ruokkii väkivaltaa ja pakottaa tytöt naimisiin

Intian Sikkimin osavaltiossa elävä vanhus joutuu jälkipolvien muutettua pois kamppailemaan yksin masennusta, ahdistusta ja orastavaa dementiaa vastaan. Muiden ongelmien päälle tulevat vielä hengenvaarallisen rajut helteet, joiden ennustetaan lisääntyvän sitä mukaa kuin maapallon lämpötila kohoaa.

Odotettavissa elämän ehtoopuolella: lisää tappavia helteitä

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Kiskoilta löytyy ruumis Anu Ojalan uudessa jännärissä.

Anu Ojalan Tarkka-ampuja tarjoaa kiihkeää toimintaa ja ohutta sanomaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

04.08.2025

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

04.08.2025

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

28.07.2025

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

21.07.2025

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään