Kunta-alan pääsopijajärjestöt tapasivat torstaina pääministeri Juha Sipilän. Tapaamisessa käsiteltiin myös julkisen sektorin lomarahaleikkausta, jonka kompensaatio on esillä kunta-alan sopimusneuvotteluissa. Palkansaajien tavoitteena on kompensaatio leikkaukselle tänä ja ensi vuonna erillisenä korvauksena, joka ei voi olla osa varsinaisia palkankorotuksia.
– Ymmärrämme, ettei ole mahdollista purkaa kiky-ratkaisua, mutta sen haittavaikutuksia voi ja pitää kompensoida nyt, kun taloustilanne on oleellisesti parantunut eikä ole enää perusteita näin rankoille säästötoimenpiteille, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Kompensaatioon tarvitaan Tehyn mukaan valtiovallan vastaantuloa, koska kuntatyönantajan mukaan kuntien budjeteista on viety leikkausta vastaavat määrärahat eikä työnantaja voi neuvotella asiasta ilman valtion tukea. Pallo on nyt tältä osin valtiovallalla.
– Pääministeri on aiemminkin kuullut kätilöiden näkemyksiä. Haluan uskoa, että tässäkin asiassa löytyy oikeudenmukainen linja, Rytkönen sanoo.
Ylen mukaan Sipilä kuitenkin torjui tapaamisessa kunta-alan toiveet.
– Hyvä keskustelu käytiin, mutta ei pääministeriltä nyt hyvää tahtoa julkiselle sektorille tässä kohtaa löytynyt. Politiikka on tietysti valintoja, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi Ylelle.
Sipilä ei itse kommentoi asiaa.
Keskimäärin 600 euron leikkaus
Rytkösen mukaan jäseniltä on tullut paljon viestejä, että lomarahojen leikkaaminen on kirpaissut syvältä.
– Keskimäärin kunta-alan työntekijöiden lomarahoista on lähtenyt reilut 600 euroa, mikä on hoitajan palkassa iso summa. Lomamatkoja on jäänyt tekemättä, kodin hankintoja karsittu ja mikä pahinta osalla leikkaus on ollut suoraan pois arjen kulutuksesta – vyötä on täytynyt kiristää.
Lomarahojen leikkaus on vaikuttanut kielteisesti paitsi ostovoimaan myös kunnan verotuloihin ja kotimaiseen yritystoimintaan. Mutta ennen kaikkea leikkaus on Rytkösen mukaan koettu epäreiluksi, koska se kohdistui vain julkiseen sektoriin.
– On myös syytä muistuttaa, että hallitus ei voi sysätä koko vastuuta työmarkkinapöytiin, koska kikyn taustalla olivat suunnitelmat lisäleikkauksista ja palkansaajiin kohdistuvista heikennyksistä.