Pitkien tai rikkonaisten työpäivien jälkeen yöunet jäävät lyhyiksi ja vireystaso matalaksi. Huonojen yöunien jälkeen työpäivät taas venyvät. Työterveyslaitos havaitsi, että asiantuntijatyössä syntyy helposti väsymisen noidankehä, josta on vaikea päästä pois.
Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Annina Ropposen mukaan työskentely normaalin työajan lisäksi etenkin aamuyöstä 3 – 7:n välillä kuormittaa työntekijää. Myös työpäivän jatkaminen ilta-aikaan klo 18 – 23:n välillä näkyy jaksamisessa.
Noin joka neljäs koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi ja kolme neljästä ajoittain liian suureksi.
Liki 80 prosenttia katsoi, että työaikana heidän tulee olla joka hetki tavoitettavissa älypuhelimella. Yli puolet reagoi sähköposteihin heti. Tämän takia tehtävään paneutuminen keskeytyi tuon tuosta.
Miltei joka viides kertoi, että hänen odotetaan olevan tavoitettavissa jatkuvasti myös työajan ulkopuolella.
Muisti heikkenee, ärtymys kasvaa
Ropponen on huolissaan siitä, että työaika valuu asiantuntijatyössä viikonloppuihin ja vapaa-ajalle.
Mitä useammin ja pidempään älypuhelimen kanssa tehtiin vapaa-ajalla töitä, sitä huonommin ihminen palautui. Sen seurauksena työ sujui huonommin ja terveysriskit kasvoivat.
Puolet vastaajista havaitsi olleensa viimeisen kuukauden aikana joko pitkäaikaisesti tai toistuvasti ärtynyt, kokeneensa voimattomuutta tai väsymystä sekä mielenkiinnon puutetta tai merkityksettömyyden tunnetta. Puolet huomasi muistin tai keskittymiskyvyn heikenneen. Useammalla kuin joka kolmannella oli unettomuutta tai nukahtamisvaikeuksia.
Ropposen mukaan heti viesteihin vastaamisen toimintamallia tulisi miettiä uudelleen. Työntekijä tarvitsee palautumisaikaa jaksaakseen työssä.
Ei-korvattavaa työaikaa paljon
Varsinkin ei-korvattavan työn osuus on tutkijoiden mukaan huolestuttavan suurta asiantuntijatyössä.
Alle kymmenen hengen yrityksissä työajan lisäksi tehtävää ei-korvattavaa työtä kertyi keskimäärin 13 tuntia viikossa, isoilla työpaikoilla viitisen tuntia. Akavan selvityksen mukaan vain 23 prosenttia akavalaisista saa korvauksen ylitöistä.
Suomen Ekonomien mukaan asiantuntijatyö täytyy pitää työaikalain piirissä ja lakia tulee korjata niin, että työtehtäviin kuuluva matkustusaika korvattaisiin joko työ- tai matka-aikana. Hallituksen on määrä antaa esitys uudeksi työaikalaiksi kevään mittaan.
Työajan autonomia auttaa
Väsymykseltä suojaa, jos saa itse päättää työajan alkamisesta ja päättämisestä. Sama vaikutus on työn imulla, työpaikan hyvällä fiiliksellä ja sillä, että työ on merkityksellistä. Lyhyempi työaika ja myönteiset tekijät tukivat toinen toistaan.
Tutkimuksessa seurattiin 154 henkilön työaikaa mobiilisovelluksella ja vastauksia saatiin kaikkiaan 307 henkilöltä. Tutkituista suunnilleen yhtä paljon oli naisia ja miehiä, yksityiseltä sektorilta oli hieman yli puolet ja vastaajien keski-ikä oli 41,7 vuotta. Puolet vastaajista oli Suomen Ekonomien jäseniä ja puolet työskenteli IT-alan yrityksessä.
Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Suomen Ekonomien ja Työterveyslaitoksen seminaarissa Mitä tapahtuu työajalle.
Annina Ropponen, Barbara Bergholm, Mikko Härmä ja Mikael Sallinen: Asiantuntijatyön työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos 2018.
uutiskirje 
