Teema Fem esittää parhaillaan hyvää amerikkalaista dokumenttisarjaa Vietnamin sodasta. Se nousee fiktion muodossa osin samojen henkilöiden kautta vahvasti tapetille myös Steven Spielbergin tosipohjaisessa ohjaustyössä.
Tapahtumissa kuvataan kesällä 1971 suurta kohua aiheuttaneiden ”Pentagonin papereiden” vuotamista julkisuuteen sekä vuodon välittömiä oikeudellisia vaikutuksia.
Huippusalaiset asiakirjat vuotanut Daniel Ellsberg on sivuosassa, näyttävämmin esillä ovat The Washington Post -lehden johtajisto ja toimitus.
The Post huokuu ”vanhan hyvän ajan” Americanaa.
Pääosissa Meryl Streep ja Tom Hanks pistävät parastaan. Se, että juuri he ovat pääosissa, ei varmasti ole sattuma. Streep ja Hanks ovat vakiinnuttaneet asemansa uudemman amerikkalaisen elokuvan keskeisinä ikoneina, heidän kauttaan on hyvä puhaltaa valkokankaalta moraalista ryhtiä katsojien tajuntaan.
The Post huokuu ”vanhan hyvän ajan” Americanaa. Se näkyy niin tarinan sisällössä, tunnekylläisyydessä kuin Spielbergin pieniä alleviivauksia suosivassa näyttelijäohjauksessakin. Spielbergmäiseksi tunnistettavan eetoksen hengessä liputetaan vapauden ja demokratian arvojen puolesta, kun lehdistön julkaisuvapaus asetetaan kyseenalaiseksi.
Iso poliittinen ja yhteiskunnallinen prosessi on käsikirjoituksessa tihennetty viihdyttäväksi jännitysdraamaksi. Sen puitteissa monet pelaavat osansa uhkarohkeilla panoksilla. Riskit ovat isoja, samoin uhkaavat tappiot – pahimmassa tapauksessa sananvapauden ritareita uhkaa vankilatuomio.
Komeaa epookkia tuikkiva ja sympaattisella tavalla vanhahtava elokuva jatkaa kunniakkaasti amerikkalaisessa elokuvassa pitkän perinteen omaavaa toimittaja-genreä. Yhteys sen tunnetuimpiin teoksiin kuuluvaan Presidentin miehiin (All the President’s Men, 1976) tihentyy loppuhetkillä. Näppärä veto kertoo, miten on alkamassa tapaus Watergate.
Molemmissa leffoissa toimittajat höyryävät kuumeisesti ison saaliin ympärillä, ja tulosta syntyy. Kuvattu kuumeisuus vilisee lajityypin piirissä helposti tunnistettavia kliseitä.
The Post on kunnianosoitus riippumattomalle tiedonvälitykselle ja yhdysvaltalaisen printtilehdistön suuruuden päiville aitoamerikkalaisen taisteluhengen merkeissä. Kadonneen aarteen metsästäjien (The Raiders of the Lost Ark, 1981) ohjaaja taitaa edelleen temput hyvisten ja pahisten matsin kuvaajana. Epäilemättä ilmassa väreilee myös annos nostalgiaa.
Johtajuus ei välttämättä kysy sukupuolta, mutta yhtä kaikki The Post tekee kunniaa johtajuudelle, jossa sukupuoli on tärkeä osa elokuvan kokonaisuutta.
Streepin esittämä Kay Graham on noussut perheyhtiön ja sen omistaman laatulehden johtoon paljolti sattuman kautta, nyt yhtymä havittelee myös pörssiin menoa. Leffassa eletään vielä aikaa, jolloin vallan kahvassa oleva nainen herätti helposti hämmennystä. Piirre tarkentuu monissa kohtauksissa.
Kaikki tuo näkyy myös Streepin Oscar-ehdokkuudella noteeratussa roolisuorituksessa. Siitä muotoutuu takuuvarman ”Streep-partituurin” merkeissä ja esittäjänsä todella vahvaa läsnäoloa huokuva kypsän naisen moni-ilmeinen muotokuva.
Tässä suhteessa The Postin erään keskeisen ajatuksen voi lukea myös niin, että juuri naispäähenkilön naiseus antoi hänelle ratkaisevassa paikassa rohkeuden avaimet. Totta vai tarua, Meryl Sreep tekee sen vakuuttavasti.
The Post (Yhdysvallat 2017). Ohjaus Steven Spielberg. Käsikirjoitus Liz Hannah, Josh Singer. Pääosissa Meryl Streep, Tom Hanks, Sarah Paulson, Tracy Letts. Ensi-ilta 2.2.
uutiskirje 
