Pintaa syvemmältä
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei vielä ole saavuttanut kakkostavoitettaan hyökkäyksessä Afriniin: Syyrian kurdien lyömistä maanrakoon. Hänen mukaansa taistelut jatkuvat, kunnes Turkin joukot ovat saavuttaneet Syyrian ja Irakin välisen rajan. Tämä voi viedä vuoden.
Sen sijaan Erdoğanin ykköstavoite on jo saavutettu: hänen asemansa Turkin yksinvaltiaana on entisestään lujittunut.
Sota syventää turkkilaisten ja kurdien välistä kuilua.
Kolmostavoite, josta Reko Ravela kirjoitti KU:ssa viime viikolla, on myös selkiytynyt: Turkin miehittämä ja islamistien hallitsema vyöhyke Pohjois-Syyriassa.
Nelostavoite voisi olla Turkin omien kurdien kyykyttäminen, ja tässäkin on ainakin osittain onnistuttu.
Turkkilaiset ovat jo hyvin suurella enemmistöllä hyväksyneet Turkin 20.1. alkaneen hyökkäyksen Syyrian kurdienemmistöiseen Afrinin maakuntaan. Sitä heiltä vaaditaan. Yeni Şafak -lehden kolumnisti Yusuf Kaplan kysyi: ”Oletko Turkin puolella vai sitä vastaan?” Sitä ”jokaisen tässä maassa asuvan on kysyttävä itseltään”.
Jotkut piirit eivät tajua tilanteen kriittisyyttä, tai syyllistyvät maanpetokseen. Oppositiopuolue CHP:n varapuheenjohtaja esimerkiksi on väittänyt, että Turkin armeijan liittolaiset eli Vapaan Syyrian armeija FSA on yhteydessä al-Qaidaan ja Isisiin, Kaplan valittaa. Väite ei kuitenkaan ole tuulesta temmattu.
Turkin armeija ilmoittaa vihollisen eli Afrinia puolustavan YPG:n sekä islamistien Isisin tähänastisiksi tappioiksi 970 henkeä, ikään kuin Turkki nyt sotisi myös islamisteja vastaan. Turkin tappiot ovat noin 15 henkeä, syyrialaisten apujoukkojen eivät paljon suurempia.
Jos afrinilaisten tappiot muodostuisivat lähinnä aseellisista puolustajista, tuntuisi siltä, ettei heistä ole ollut suurta vastusta. On kuitenkin todennäköistä, että uhreista suuri osa on siviilejä. Merkille pantavaa on, että Isis nyt yhtäkkiä mainitaan vastustajana.
Useimmat turkkilaiset hyväksyvät täydestä sydämestä hyökkäyksen Afriniin, myös kemalistit. Kansallismielinen, maallinen MHP-puolue hyväksyy innolla jokaisen hyökkäyksen kurdeja vastaan ja on nyt muodostanut läheisen liiton Erdoğanin AKP:n kanssa.
Vasemmistolaisen ja kurdeja puolustavan HDP-puolueen kannattajat ovat sotaa vastaan. Heitä Erdoğan onkin varoittanut: jos tulette kaduille, murskaamme teidät. Lännessä ei olekaan ollut paljon mielenosoituksia, eikä juuri muitakaan kriittisiä mielipiteitä. Syyttäjäviranomaiset ovat kuitenkin tehneet perusteellista työtä tarkkailemalla sosiaalista mediaa ja pidättäneet 600 ihmistä.
Eräs pidätetyistä on kurdilainen rauhanaktivisti Nurcan Baysal Diyarbakirissa. Hän on kertonut, kuinka hän keskiyön jälkeen 22.1. kuuli kovan pamauksen, minkä jälkeen 20 terrorisminvastaisen poliisin jäsentä kypäröineen ja luotiliiveineen ryntäsi hänen asuntoonsa, osoitti häntä kivääreillään ja huusi: ”Sinut on pidätetty!”
Baysal on 42-vuotias demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaja, joka on perustanut Diyarbakirin sosiaalisen ja poliittisen tutkimuslaitoksen sekä toiminut kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kuten Global Women Fundin tehtävissä ja kirjoittanut kirjoja.
Baysal on tviiteissään kirjoittanut: ”Panssarivaunut eivät laukaise oliivinoksia, vaan ammuksia” ja ”Ihmisiä kuolee, Ahmet kuolee, Hasan kuolee, Rodi kuolee, Mizgin kuolee”, ja vielä: ”Vasemmisto, oikeisto, kansallismieliset, islamilaiset – heitä kaikkia yhdistää viha kurdeja kohtaan.”
Saksalaisen Der Spiegelin Maximilian Poppille Baysal sanoi, että Erdoğan on jo pitkään rajoittanut ilmaisunvapautta Turkissa, mutta rajoittaminen on yhä kasvanut Afrinin hyökkäyksen alettua. Nyt jo rauhan puolesta puhuminen saattaa ihmisiä vaikeuksiin.
Baysal pelkää turkkilaisten ja kurdien välisen kuilun Turkissa syvenevän entisestään ja kansalaisten enemmistölle tulevan normaaliksi ajatella kurdeja mahdollisina terroristeina. ”En ole koskaan tuntenut itseäni näin yksinäiseksi ja haavoittuvaksi kuin näinä päivinä”, hän kertoi.
HDP:n puoluetoimiston edessä Diyarbakirissa Popp joutuu ohittamaan tusinan verran poliisien panssariajoneuvoja ja konepistooleilla varustautuneita poliiseja.
”Valtio pyrkii pelottelemaan meitä. Se ei halua kenenkään edes ajattelevan protesteja”, sanoo toimiston johtaja Şerif Camci. Hän on toiminut vain pari kuukautta tehtävässään – hänen edeltäjänsä vangittiin, ja häntä itseään odottaa luultavasti sama kohtalo. Erdoğanin hallinto on kahden vuoden aikana vanginnut tuhansia HDP:läisiä parlamentin jäseniä, toimitsijoita ja muita aktiiveja. Kymmenissä kaupungeissa HDP:läisiä pormestareita on erotettu.
Camci arvelee Afrinin sodan lisäävän kurdirintama PKK:n kannatusta Turkin kurdialueilla. Nuoret uskovat yhä vähemmän rauhaan: ”Kokonainen sukupolvi radikalisoituu juuri nyt.”
Tästä sodasta koituu siis tuhoisia vaikutuksia paitsi Syyriassa, myös Turkissa.
uutiskirje 
