Kansalaisaloitteen keskeiset kriteerit eutanasialle
Potilaalla on sietämättömiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä kipuja ja kärsimyksiä, joita ei voida olennaisesti lievittää.
Potilas sairastaa parantumatonta kuolemaan johtavaa tautia, ja kuolema toteutuu lähitulevaisuudessa ilman eutanasiaakin.
Potilas on oikeustoimikelpoinen, täysi-ikäinen ja kognitiivisesti kykenevä.
Potilas on itse esittänyt vapaaehtoisen, harkitun ja toistuvan pyynnön eutanasiasta, eikä päätös ole syntynyt ulkoisen painostuksen seurauksena.
Lääkäri on konsultoinut ainakin yhtä, puolueetonta lääkäriä, joka myös tapaa potilaan.
Lääkäri suorittaa eutanasian.
Hollantilainen asiantuntijalääkäri Rob Jonquiere suosittelee Suomelle eutanasian laillistamista.
Hollannin eutanasialainsäädännön valmistelussa mukana ollut Jonquiere oli tiistaina puhumassa Hollannin kokemuksista Helsingissä eutanasian hyväksymistä koskevan kansalaisaloitteen tekijöiden kutsumana.
– Eutanasiaa pitäisi ajatella kärsimyksen päättämisenä, ei elämän päättämisenä, hän sanoi.
Eutanasian mahdollistava laki tuli voimaan Hollannissa vuonna 2002. Vuonna 2015 siellä kuolemista oli 2,9 prosenttia toteutettu eutanasialla. Ylivoimaisesti yleisin syy eutanasian haluamiseen on parantumaton syöpä. Hollannissa se on ollut perusteena jopa 80 prosentissa eutanasiatapauksista
Jonquiere painotti, että usein kuultu käsitys, jonka mukaan eutanasian laillistaminen muodostaisi vakavan riskin heikossa asemassa oleville, vammaisille ja vanhoille ihmisille, on väärä.
– Hollannin ja Yhdysvaltain Oregonin kokemusten pohjalta tehty tutkimus kertoo, että eutanasiaa käyttävät ovat pääosin valkoihoisia, hyvin toimeentulevia ja korkeasti koulutettuja, hän sanoi.
– Onkin väärä käsitys, että vanhat ihmiset pelkäisivät Hollannissa mennä sairaaloihin tai hoitokoteihin. Se on valeuutinen, Jonquiere korosti.
Enemmistö kannattaa
Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen pani vuonna 2016 alulle yhdessä entisten kansanedustajien Henrik Laxin (r.), Ilkka Taipaleen (sd.) ja Osmo Soininvaaran (vihr.) kanssa kansalaisaloitteen eutanasiasta eli hyvästä kuolemasta. Se keräsi puolessatoista kuukaudessa 63 000 allekirjoitusta.
Ylen samoihin aikoihin teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 73 prosenttia hyväksyy eutanasian parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka tekevät itsenäisesti asiasta päätöksen.
Saattohoito ei riitä
Parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä olevan eutanasia-kansalaisaloitteen kohtalo ratkennee perjantaina. Tuolloin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on päättynyt asiantuntijakuuleminen kansalaisaloitteesta ja sen on mahdollista päättää, tehdäänkö asiasta mietintö ja meneekö se täysistunnon käsittelyyn.
Kansalaisaloite ei näytä typistyvän saattohoitoa koskevan lain säätämiseen, kuten aloitteen tekijät ovat pelänneet. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti tiistaina, että eutanasia-aloitteen yhteydessä ei käsitellä saattohoitoon liittyviä lakialoitteita tai toimenpidealoitteita. Niitä on tehty useita.
– Saattohoitolaki on kansalaisaloitteen vastustajien keskeinen argumentti, Seppänen sanoi tiistaina.
– Mekin olemme kansalaisaloitteessa vaatineet saattohoidon kehittämistä, koska se on maassamme huonosti hoidettu. Mutta haluamme palauttaa keskustelun eutanasiaan.
Kansalaisaloitteen keskeiset kriteerit eutanasialle
Potilaalla on sietämättömiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä kipuja ja kärsimyksiä, joita ei voida olennaisesti lievittää.
Potilas sairastaa parantumatonta kuolemaan johtavaa tautia, ja kuolema toteutuu lähitulevaisuudessa ilman eutanasiaakin.
Potilas on oikeustoimikelpoinen, täysi-ikäinen ja kognitiivisesti kykenevä.
Potilas on itse esittänyt vapaaehtoisen, harkitun ja toistuvan pyynnön eutanasiasta, eikä päätös ole syntynyt ulkoisen painostuksen seurauksena.
Lääkäri on konsultoinut ainakin yhtä, puolueetonta lääkäriä, joka myös tapaa potilaan.
Lääkäri suorittaa eutanasian.
uutiskirje 
