Venäjän keskusvaalilautakunta ilmoitti maanantaina aamupäivällä, että Vladimir Putin oli saanut sunnuntain presidentinvaaleissa 76,67 prosentin kannatuksen, kun äänistä oli laskettu yli 99 prosenttia.
Toiseksi tuli kommunistien Pavel Grudinin 11,82 prosentilla ja kolmanneksi äärinationalisti, liberaalidemokraattien Vladimir Žirinovski 5,68 prosentilla.
Tv-persoona Ksenija Sobtšak oli saanut 1,66 prosenttia. Loput neljä ehdokasta Grigori Javlinski, Sergei Baburin, Maksim Suraikin ja Boris Titov saivat kukin prosentin molemmin puolin olevan äänimäärän.
Putin sanoi, ettei suunnittele perustuslain muuttamista.
Runsaat 55 miljoonaa ääntä
Koska Putinin voittoa pidettiin jo etukäteen varmana, suurin mielenkiinto kohdistui äänestysprosenttiin. Se oli virallisen tiedon mukaan 67,47 prosenttia. Tämä oli pari prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä, vuoden 2012 vaaleissa.
Ensimmäisissä Neuvostoliiton jälkeisissä presidentinvaaleissa vuonna 1991 äänestysprosentti nousi 74,7 prosenttiin, mutta sen jälkeen se on joka kerta jäänyt alle 70 prosentin.
Putinille virallisesti ilmoitettu äänimäärä kasvoi huomattavasti viime vaaleista. Tuolloin se oli 63,6 prosenttia. Vuonna 2000 Putin valittiin 53,4 prosentilla ja vuonna 2004 luku oli 71,9 prosenttia.
Putinin ilmoitettiin nyt saaneen runsaat 55 miljoonaa ääntä.
Vilppi-ilmoituksia
Vaalivilpistä ja virheellisistä äänestysmenettelyistä tehtiin paljon ilmoituksia. Riippumaton tarkkailija Golos raportoi saaneensa uurnien sulkeutumiseen mennessä 2 742 tällaista ilmoitusta.
Useissa tapauksissa kerrottiin saman henkilön sulloneen uurnaan useita äänestyslippuja. Joillakin äänestyspaikoilla estettiin vaalitarkkailijoita tekemästä työtään ja ainakin yhdellä kaukasialaisella vaalipaikalla tarkkailija piestiin.
Keskusvaalilautakunnan mukaan tietoja vakavista vilppitapauksista ei ollut.
Paljon puhuttiin myös ”hallinnollisten resurssien” käyttämisestä eli siitä, että työpaikoilta painostettiin väkeä äänestämään. Monet kertoivat, että todisteeksi haluttiin vielä valokuva äänestyspaikalta.
Ensi arvioiden perusteella epäselvyyksiä lienee kuitenkin ollut vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa.
Putinin käytössä olivat kaikki viran suomat edut sekä laajan yleisön tavoittavien medioiden suosio. Hänen ei edes tarvinnut osallistua vaalikeskusteluihin muiden ehdokkaiden kanssa.
”Ei enää 2030”
Putin sanoi sunnuntai-iltana toimittajille, että hänellä ei ole ”tällä hetkellä” suunnitelmia perustuslain muuttamiseksi, eikä hän suunnittele olevansa ehdokkaana vuoden 2030 vaaleissa.
Venäjällä on kahden perättäisen kauden rajoitus, mutta perustuslain muutoksen takia laskenta Putinin kohdalla aloitettiin uudelleen vuoden 2012 vaaleissa, jolloin presidentin kausi muutettiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen.
Vuosina 2008–2012 presidenttinä oli Dmitri Medvedev Putinin istuttua kaksi ensimmäistä kauttaan. Pääministerin pallia nämä vuodet hallussaan pitänyt Putin sanoi käytännössä viimeisen sanan myös tuolloin.
Nykyisen perustuslain mukaan Putin ei voisi asettua ehdolle vuonna 2024, mutta vuonna 2030 se olisi mahdollista. Vuoden 2030 vaalien aikaan Putin olisi 77-vuotias.