Olen jostain lukenut, että yli kolme neljästä suomalaisesta uskoo jumalaan. Rupesin tutkimaan väitteen todenperäisyyttä. Selvisi että suomalainen uskoo jumalaan eri tavalla kuin kirkko opettaa.
Haitanneeko tuo mitään? Emmehän me edes tiedä, mitä kristilliset arvot ovat, koska tulkintoja on monia, eikä kukaan niitä kirjaimellisesti Raamattuun sitoutuen noudata.
Gallup tutki vuonna 1994 suomalaisten jumaluskoa. Kirkon opettamalla tavalla jumalaan uskoi 38 prosenttia ja kirkon opetuksesta eroavalla tavalla 25 prosenttia. Sen sijaan jumalaan ei uskonut kahdeksan prosenttia. Nämä ovat ateisteja. Toisella tavalla uskonnottomia eli agnostikkoja oli 24 prosenttia vuonna 1994.
Kirkollis-verosta tulisi luopua kokonaan.
Taloustutkimuksen toukokuussa 2009 haastattelemista suomalaisista enää vain reilu neljännes kertoi uskovansa samalla tavalla kuin kristinusko opettaa. Kymmenen prosenttia kertoi, ettei usko jumalaan ollenkaan. Vastaava määrä vastanneita epäili jumalan olemassaoloa. Agnostikkojen mielestä taas jumalan olemassaolosta ei ole mahdollista saada mitään tietoa.
Uskonnottomia on siis paljon enemmän kuin kirkko nykyisin myöntää. Lisäksi uskonnottomien ihmisten määrä on lisääntymässä, hitaasti mutta varmasti. Tyypillisin kirkosta eroaja on 20–30-vuotias opiskelija Helsingistä tai Tampereelta.
Kirkon omienkin tutkimusten mukaan ”reilu kymmenesosa” sen jäsenistä sellaisia henkilöitä, jotka eivät itse näe omalle jäsenyydelleen mitään erityisiä perusteita. Nämä henkilöt kuuluvat kirkkoon siksi, kun heidät on pienenä vauvana siihen liitetty.
Oma-aloitteisesti he eivät kirkkoon (seurakuntaan) liittyisi, mutta toisaalta eivät toimerru eroamaankaan. He maksavat prosentin tai pari tuloistaan veroa kirkolle ilman mitään syytä, kun se käy helposti ja huomaamatta muun verotuksen yhteydessä.
Minä en näin suurta välinpitämättömyyttä ymmärrä, mutta uskottava se on.
Rituaalit eli mahdollisuus kirkolliseen hautaan siunaamiseen, kasteeseen ja avioliittoon vihkimiseen ovat suomalaisille kolme tärkeintä syytä kuulua kirkkoon. Reilu neljännes on tätä mieltä.
Suurimmalle osalle suomalaisista kristillisyys (luterilaisuus) näyttäytyy selkeästi suomalaiskansalliseen identiteettiin kuuluvana ominaisuutena, ei niinkään uskonnollisena vakaumuksena. Vain reilu neljännes suomalaisista odottaa kirkolta hengellistä antia.
Mielestäni perustuslain 16. pykälässä mainittua kirkkolakia ei tarvita. Yhdistyslaki riittää kirkon hallinnon tarpeisiin ihan yhtä hyvin kuin muidenkin aatteellisten yhteenliittymien tarpeisiin.
Kirkollisverosta tulisi luopua kokonaan. Seurakunnat voivat kerätä itse omat jäsenmaksunsa. Eihän valtio kerää minkään muunkaan aatteellisen yhdistyksen jäsenmaksuja.
lehti 