Budjetti: Pikkusatsauksia oppimiseen ja palkkatukeen, suurista leikkauksista pidetään kiinni

Menokuri jatkuu valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa, mutta tuloverotuksen alennuksia jatketaan, esittää valtiovarainministeriö.

Tämä tietää leikkauksia moniin liikenteen, työ- ja elinkeinopolitiikan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan määrärahoihin.

Kaikkiaan VM esittää valtion menoihin varattavaksi 55,1 miljardia euroa eli noin miljardin vähemmän kuin tälle vuodelle. Valtion velka kasvaisi 1,7 miljardilla 109 miljardiin euroon. Tavoitteena on, että julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pienenee alle 60 prosentin.

– Tiukka menokuri jatkuu, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa.

Korotuksia haittaveroihin

Tuloverotuksen kevennykset kompensoidaan ministerin mukaan haitta- ja ympäristöveroilla, joista päättää erikseen hallituspuolueiden veroryhmä. Orpo uskalsi mainita vain alkoholi- ja tupakkaveron mahdolliset korotukset. Autoverotusta sen sijaan esitetään kevennettäväksi.

Ministeri ei ole ottanut kantaa siihen, kuinka tasaveroja perittävät haittaverot iskevät pieni- ja keskituloisiin. Hän on toistanut, että kenenkään verotaakka ei kasva tällä hallituskaudella.

Valtion tulot ilman nettolainanottoa ovat ensi vuonna budjettiehdotuksen mukaan 53,4 miljardia euroa. Verotulot kasvavat kolme prosenttia 45,7 miljardiin euroon.

Kasvun odotetaan tasaantuvan

Talouden kolmatta vuotta jatkunut korkeasuhdanne antaisi talousviisaiden mukaan mahdollisuuden puskureiden keräämiseen huonompia aikoja varten esimerkiksi tulo- ja omaisuusveroja kiristämällä. Tähän hallitus ei aio tarttua.

– Nyt talouden kasvu on vahvaa, vienti on vahvaa, suhdanteet ovat suotuisat ja kotitalouksien sekä yritysten luottamus on ennätystasolla, Orpo vakuuttaa.

Ministerin mukaan kotitalouksien ostovoima halutaan säilyttää, sillä talouden kasvun ennakoidaan hidastuvan ensi vuoden aikana.

VM:n laskelmien mukaan kansantalous kasvaisi ensi vuonna 2,2 prosenttia, kun toissavuoden kasvu oli ja tämän vuoden kasvun ennakoidaan olevan 2,6 prosenttia.

Uusia menoeriä ovat mm. viisivuotiaiden ilmaisen varhaiskasvatuskokeilun laajentaminen ja yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaoikeuden kohentaminen. Liikennehankkeita joudutetaan, mm. Tampere-Helsinki rataosuus sukeutuu tulevaisuudessa alle tunnissa.

Valtiovarainministeriö varasi lisärahaa myös pienten lasten influenssarokotteisiin ja Helsinki-Vantaan lentokentän laajentamiseen.

Aiemmin leikattuja menoeriä paikataan

TE-toimistojen toimintaan luvataan runsaat 10 miljoonaa euroa lisää. Rahalla kohennetaan TE-toimistojen palveluja työnhakijoille.

Työn perässä muuttaville luvataan 450 euron asuntovähennys nykyisen 250 euron sijaan.

VM:n tarkasta budjettiehdotuksesta käy ilmi, että työ- ja elinkeinoministeriön määrärahat kutistuvat vuoden 2017 tasosta merkittävästi. Elinkeino- ja innovaatiorahoituksesta leikattaisiin toissavuoden tasosta yhteensä 196,4 miljoonaa sekä työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikasta 191,2 miljoonaa euroa.

Ensi vuodeksi esitetyillä määrärahoilla vain paikataan tälle vuodelle tehtyjä leikkauksia.

Palkkatukeen pieni lisäsatsaus

Ministeri on tyytyväinen työllisyyden kehitykseen. VM:n tavoitteena on työttömyysasteen pudottaminen 7,5 prosenttiin. Toissa vuonna työttömyysaste oli 8,6 prosenttia.

Orpo mainitsi, että laajasti laskien maassamme on 300 000 työtöntä ja että työllistyminen on mahdollista vähäiselläkin koulutuksella.

– Nyt tilanne on se, että ympäri Suomen on kymmeniätuhansia vapaita työpaikkoja, myös niitä, joihin ei tarvita koulutusta.

VM:n ehdotuksen mukaan työvoimakoulutusta suunnataan entistä enemmän yrityslähtöiseksi ja ammatillisen koulutuksen määrärahat putoavat vuoden 2017 tasosta liki neljällä miljoonalla eurolla.

Palkkatuettuun työhön VM esittää määrärahalisäystä. Toissa vuonna palkkatukea sai 18 720 työtöntä, ensi vuonna 21 000 työtöntä.

Kaikkiaan työvoimapalveluiden piirissä olisi ensi vuonna 52 150 työtöntä, kun toissavuonna heitä oli vielä 54 765. Aktiivimallin ehtojen odotetaan täyttyvän pääosin työllistymällä yksityiselle sektorille.

Kansliapäällikkötyöryhmä valmistelee hallituksen budjettiriiheen 28.–29. elokuuta mennessä lisätoimia talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

Ammattiopiskeluun kannustusta

Toisen asteen opiskelijoita valtio tukee 46,80 euron kuukausittaisella oppimateriaalilisällä. Tuki suunnataan pienituloisten perheiden alle 20-vuotiaille ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa opiskeleville.

– Tiedetään, että moni toisen asteen opiskelija on joutunut keskeyttämään opinnot, kun ei ole rahaa kirjoihin, Orpo mainitsi.

Vähävaraisia tuetaan yhteensä 30 miljoonalla eurolla, kun vähimmäispäivärahat ja takuueläke hieman nousevat. Indeksikorotuksiin aiemmin tehdyt jäädytykset leikkaavat vähimmäistukia kuitenkin 300 miljoonalla.

Ylivelkaantuneiden aseman valtiovarainministeri arvioi paranevan lisäämällä kahdeksan miljoonaa euroa talous- ja velkaneuvontaan, ulosoton velallisen neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen.

– Ylivelkaantuminen on suuri kannustinloukku, sillä työtä ei oteta vastaan, kun ulosotto vie suurimman osan palkasta, Orpo toteaa.