Yritysvastuusta olisi määrättävä laki, vaativat #tunneketjusi-haasteen käynnistäjät Reilu kauppa -yhdistys, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Eetti ry.
– On kummallista, ettei meillä ole vielä lakia, jossa yritysten pitää huolellisesti kartoittaa tuotantoketjunsa mahdolliset ihmisoikeusongelmat ja pyrkiä vähentämään vakavimpia ongelmia, vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi Reilu kauppa ry:stä totesi järjestöjen keskustelutilaisuudessa torstaina.
#Tunneketjusi-haaste on suunnattu elintarvike-, tekstiili- ja ravitsemusalan yrityksille. Kampanjan tavoitteena on vähentää pakkotyötä ja lapsityövoimaa. Keinona on yritysten herättäminen vastuuseen tuotteidensa tuotantoketjuista.
”On kummallista, ettei meillä ole vielä lakia, jossa yritysten pitää huolellisesti kartoittaa tuotantoketjunsa mahdolliset ihmisoikeusongelmat.”
Haasteen vauhdittamiseksi keskustelutilaisuuteen oli pyydetty myös poliittisia päättäjiä.
Vihreiden Ville Niinistö kertoi puolueen haluavan viedä yritysvastuuta lakiin seuraavalla hallituskaudella. Keskustan elinkeinoministeri Mika Lintilä pallottaisi velvoittavat säädökset Euroopan komission päätettäviksi.
– Pelkona on, että jäädään säädöksen minitasolle, Lintilä paljasti.
– Minimitaso on nostettava niin korkealle, että sen täytyttyä asiat ovat hyvin, Sanna Marin (sd) heitti.
Hän korosti, että yksittäisen kuluttajan on mahdotonta varmistaa, hankkiiko tämä eettisesti valmistetun tuotteen.
Suomi on pieni toimija
Päättäjät sekä kaupan alan toimijat ovat samaa mieltä yritysten yhteiskuntavastuun tärkeydestä. He kaikki korostavat yhteisten, velvoittavien pelisääntöjen luomista. Yritysvastuun olisi ulotuttava koko tuotantoketjun läpi alkutuotantoon asti, jotta työntekijöiden ihmisoikeudet voitaisiin taata.
Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervon mukaan suomalaisissa yrityksissä asiat ovat aika hyvin. Maailman mittakaavassa suomalaiset yritykset ovat pieniä, joten niiden vaikuttamisen mahdollisuudet ovat myös rajalliset.
– Maailmalla Kesko on niin pieni toimija, ettei meidän toivomuksiamme välttämättä oteta huomioon. Tehtaanjohtaja sanoo, että etsikää toinen tehdas, jos tämä ei miellytä, Kalervo kertoi.
Viime vuonna Kesko lopetti yhteistyön kuuden tehtaan kanssa, sillä ne eivät suostuneet parantamaan työntekijöiden asemaa.
Yhteistyön loppumisella on myös toinen puoli.
– Jos rahavirrat loppuvat tehtaalta, sen työntekijöiden olot huonontuvat entisestään, Kalervo tähdensi.
”Vastuuttomuus ei saa tuoda kilpailuetuja”
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti yritysten pitää tunnustaa, että niillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Lisäksi yritysten on ryhdyttävä kartoittamaan, missä kohdissa niiden toimintaa ihmisoikeudet voivat olla vaarannettuina. Yritysten on korjattava ongelmat ja kerrottava niistä avoimesti.
Läpinäkyvyys ja avoin viestintä auttaisivat kuluttajaa tekemään kestäviä valintoja.
– Vastuuttomuus ei saa tuoda kilpailuetuja, totesi Reilun kaupan Tytti Nahi.
Myös Finlaysonin luovan johtajan Jukka Kurttilan mukaan hinta ratkaisee kuluttajien valinnat.
Suomalainen elektroniikka syyniin?
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoi, että suomalaisten yritysten tuotantoketjuista löytyy ihmisoikeuksia rikkovia toimijoita. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) nosti esiin Suomen vientituotteiden eettisyyden.
– Tiedetäänkö, mistä pienimmät elektroniikkatuotteiden osat on tuotu? Elektroniikkatuotteet ovat kuitenkin Suomelle tärkeä vientiala, Häkkänen haastoi.
Hän uskoi läpinäkyvyyden ja avoimuuden luovan tuotteille lisää kysyntää.
– Pitää pohtia, mikä on kansainvälisellä tasolla se paikka, jossa Suomi saa eniten vaikutettua päätöksentekoon tässä asiassa.
Hän kertoi uskovansa, että yritysvastuulaki on puoluekannasta katsomatta seuraavan hallituksen tavoitteena.
uutiskirje 
