Näin Roosa toteutettiin
Romanien hyvinvointitutkimus Roosa tehtiin vuosina 2017 – 2018.
Tutkimus on ensimmäinen Suomen romanien hyvinvointia, palvelujen käyttöä ja koettua tarvetta, terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä tarkasteleva selvitys.
Se suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Suomen romanien kanssa.
Tutkimukseen osallistui 365 itsensä romaniksi kokevaa henkilöä, joista 142 oli miehiä ja 223 naisia.
Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi -tutkimuksen kirjoittamisesta vastasivat Anneli Weiste-Paakkanen, Riikka Lämsä ja Hannamaria Kuusio (toim.).
Roosa-tutkimus tukee Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa.
Tutkimuksen heikkoutena on se, ettei tiedetä, kuinka hyvin tutkimuksen osallistujat edustavat Suomen romaniväestöä.
Romanien hyvinvointia koskevan tutkimuksen mukaan epäoikeudenmukainen kohtelu viranomaisten taholta on yleistä sen lisäksi, että tuntemattomat ihmiset kohtelevat vieroksuen.
Joka viides mies ja joka neljäs nainen oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua myös Kelassa tai sosiaalipalveluissa. Poliisin kanssa asioitaessa epäoikeudenmukaista kohtelua kokivat erityisesti miehet.
– Luottamus viranomaisiin lisää turvallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Toimivaan ja arvostavaan kohtaamiseen kannattaa satsata niin viranomaistyössä kuin arjen kohtaamisissa, sanoo Roosa-tutkimukseen osallistunut, THL:n erikoistutkija Hannamaria Kuusio.
Romaninaisia kuormittavat fyysiset vaikeudet
THL:n erikoissuunnittelija Anneli Weiste-Paakkasen mukaan naisia kuormittivat myös yleiset fyysisen toimintakyvyn vaikeudet.
– Erityisesti naisilla myös syrjinnän, turvattomuuden ja ahdistusoireiden kokeminen on yleistä, joten heidän kanssaan tulisi suunnitella, miten heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan voitaisiin parhaiten kohentaa.
Tutkimuksessa ilmeni, että romaneilla monet terveyttä kuormittavat elintavat ovat yleisiä, kuten vähäinen vapaa-ajan liikunta ja tupakointi. Terveyshaasteita tuovat myös monet pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes, sepelvaltimotauti ja astma.
Tutkimukseen osallistujat olivatkin vähemmän tyytyväisiä terveyteensä tai tarmoonsa selviytyä arkipäiväisistä toimista kuin he kokivat muu elämäntilanteensa.
Talous on ahtaalla, mutta ihmissuhteet kunnossa
Sekä romanimiehillä sekä -naisilla on alhainen koulutustaso, heikko työllisyys ja taloudellinen tilanne. Taloudellisen avun antaminen oli varsin yleistä, sillä noin kolme neljästä vastaajasta oli auttanut rahallisesti.
Yleistä elämänlaatuarviota heikensikin osallistujien taloudellinen tilanne: vain kolmannes tutkimukseen osallistuneista miehistä ja vielä pienempi osuus naisista koki, että heillä oli riittävästi rahaa tarpeisiin nähden
Roosa-tutkimuksen osallistujien kokema elämänlaatu oli heikompi kuin koko väestössä. He olivat omassa elämässään kuitenkin tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa, omaan kykyynsä selviytyä päivittäisistä toimista, asuinalueen ominaisuuksiin ja itseensä.
Esimerkiksi ihmissuhteisiin tyytyväisten osuus oli Roosa-tutkimukseen osallistuneissa samaa luokkaa kuin koko Suomen väestössä.
Syrjintään puututtava vakavasti
Tutkijoiden mukaan romaniväestön syrjintä on ilmiö, johon pitää puuttua vakavasti. He ehdottavat, että romanitietoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden ja romanikulttuurin ohjaajien avulla erityisesti henkisen hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen, Kelan ja poliisin työntekijöiden keskuudessa.
Romanikulttuurin ohjaajia ja kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tukitoimissa, sosiaalityössä, asumispalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Lasten ja perheiden hyvinvointi halutaan ottaa erityisen kehittämistyön kohteeksi. Palvelujärjestelmässä halutaan tarjota aiempaa enemmän matalan kynnyksen kulttuurisensitiivisiä palveluja esimerkiksi hanke- ja perhetyön kautta.
Näin Roosa toteutettiin
Romanien hyvinvointitutkimus Roosa tehtiin vuosina 2017 – 2018.
Tutkimus on ensimmäinen Suomen romanien hyvinvointia, palvelujen käyttöä ja koettua tarvetta, terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä tarkasteleva selvitys.
Se suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Suomen romanien kanssa.
Tutkimukseen osallistui 365 itsensä romaniksi kokevaa henkilöä, joista 142 oli miehiä ja 223 naisia.
Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi -tutkimuksen kirjoittamisesta vastasivat Anneli Weiste-Paakkanen, Riikka Lämsä ja Hannamaria Kuusio (toim.).
Roosa-tutkimus tukee Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa.
Tutkimuksen heikkoutena on se, ettei tiedetä, kuinka hyvin tutkimuksen osallistujat edustavat Suomen romaniväestöä.