Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen tulkinta on pitkälti tulkitsijansa varassa. Koivistolaisiin monitulkintaisiin mittoihin kasvanut puhe oli samalla kertaa hyvin konkreettinen ja periaatteellinen.
Puheen punaisena lankana oli vahvasti huoli arvojen muutoksesta. Hän vetosi vahvasti myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen puolesta. Niinistö nosti vaaran ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään.
– Jos kylmän sodan aikana laaditut aserajoitussopimukset romuttuvat, on meidän ponnisteltava sen eteen, että niiden tilalle luodaan uusia. Suomi on valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan neuvotteluyhteyden rakentamiseksi. Tätä viestiä viemme alkaneenakin vuonna eteenpäin, totesi Niinistö tarjoten Suomen apua.
Niinistö vetosi vahvasti myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen puolesta.
Ydinasevarustelu-uhkan on arvioitu kasvaneen. Keskimatkan ohjukset hävitettiin Euroopasta Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton sopimuksella vuonna 1987. Yhdysvallat ilmoitti joulukuun alussa pidetyssä Nato-kokouksessa virallisesti vetäytyvänsä INF-sopimuksesta Venäjän kanssa 60 vuorokauden kuluttua.
Venäjällä reagoitiin jo tätä ennen uhkaamalla Start-sopimuksen jatkon olevan katkolla. Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut joulun aikaan maan saaneen valmiiksi hypersoonisen eli moninkertaisella äänennopeudella kulkevan taistelukärjen.
Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un uhitteli uudenvuodenpuheessaan tiistaina ydinaseilla, vaikka ydinaseiden vähentämisestä sovittiin presidentti Donald Trumpin kanssa. Tosin sopimuksen sisällöstä on ollut hyvin erilaisia näkemyksiä liikkeellä.
Niinistöllä oli viesti suurvalloille
Puolustaessaan ja korostaessaan kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen merkitystä hän nimesi YK-järjestelmän tärkeäksi tukipilariksi Suomen omallekin turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.
Niinistön näkemys oli melko pessimistinen: Hän varoitteli varautumaan siihenkin, ettei ”nykyjärjestelmä enää ehkä toivu ennalleen”. Maailman moninapaistuminen muuttaa maailmanjärjestystä.
Monien tutkijoiden ja kommentaattorien arvion mukaan sekä presidentti Trump että presidentti Putin synnyttävät arvaamattomuutta kansainväliseen kanssakäymiseen. Arvaamattomuuden arvioidaan lisääntyneen puolustusministeri James Mattisin ilmoitettua erostaan.
Niinistö korosti Suomen hyviä yhteyksiä Washingtoniin, Moskovaan ja Pekingiin.
– Näitä yhteyksiä meidän on globaaleissa tavoitteissamme hyödynnettävä, hän totesi. Viime vuonna hän tavannut näiden kaikkien maiden päämiehet.
Oman arvionsa näiden maiden pyrkimyksistä hän kiteytti sanoin: ”Kiina käyttää taloudellista mahtiaan, Venäjä varustautuu sotilaallisesti ja Yhdysvallat etääntyy yhteistyöstä.”
Natsitunnuksilla ei tilaa demokratiassa
Niinistön puhe demokratian puolesta oli perusteltua. Hänellä on myös joulukuun lopussa julkaistujen mielipidemittausten (HS 29.12.2018) mukaan myös vankka pohja puhua demokratian puolesta.
Kantar TNS:n Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan Niinistö nauttii ylivoimaisesti vahvinta arvostusta verrattaessa ylimmissä poliittisissa elimissä olevia päättäjiä.
Mittauksen mukaan 89 prosenttia vastanneista arvioi Niinistön onnistuneen tehtävässään erittäin hyvin tai melko hyvin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.).
Hetki oli mitä otollisin puheelle demokratiasta. Huhtikuussa ovat eduskuntavaalit ja pian tämän jälkeen EU-parlamenttivaalit. Molemmissa vaaleissa kyse on myös eurooppalaisten arvojen puolustamisesta.
Niinistö varoitteli vaarallisista ääriliikkeistä.
– Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa ei niille ole sijaa.
Myös Sipilä korosti uudenvuodentervehdyksessään, että ideologioiden aika ei ole ohi, kuten taannoin vielä ennustettiin.
– Päinvastoin, demokratia edellyttää vahvoja aatteellisia kansanliikkeitä, jotka järjestäytyvät puolueiksi, sanoo Sipilä.