Sähkön siirtohinnoittelun rajut korotukset suututtavat suomalaisia. Jäljet johtavat hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuussa 2013 tekemään päätökseen, jossa se poisti Fortumilta strategisen tehtävän ylläpitää sähköverkkoa.
Vasemmistoliitto julkisti tiistaina kaikki Caruna-kaupan vaiheet. Mukana on aiemmin salassa pidettyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan pöytäkirjoja.
Vasemmistoliiton silloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki vastusti yksin kauppaa. Perustelu oli se, että sähköverkot ovat luonnollinen monopoli, eli palvelu, jota sen luonteen vuoksi asiakkaat eivät voi kilpailuttaa. Ei ole tarkoituksenmukaista tai kannattavaa rakentaa kahta rinnakkaista sähköverkkoa, joiden välillä kansalaiset voisivat valita.
Luonnollisten monopolien pitäisi vasemmistoliiton mielestä lähtökohtaisesti olla julkisessa omistuksessa. Caruna-kaupassa kuitenkin Fortumin omistamat sähköverkot myytiin yhtiölle, jonka taustalla operoivat ulkomaiset pääomasijoittajat.
Vasemmistoliiton mukaan erityisesti vastuun Caruna-kaupasta kantavat Fortumin omistajaohjauksesta vastannut ministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja energia-asioista vastannut ministeri Jan Vapaavuori (kok.), mutta myös silloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) tuki ja puolusti voimakkaasti kauppaa.
Arhinmäki esitti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ettei Fortumin strategista tehtävää muuteta eikä myynnille anneta lupaa. Muut puolueet kuitenkin jyräsivät läpi ministeri Haaviston esityksen.
Caruna alkoi heti käyttää monopoliasemaansa hyväksi. Se teki roimat hinnankorotukset sähkön siirtohintoihin ja lisäksi yritys kiertää veroja käyttäen hyväkseen verotuksen porsaanreikiä.
Näin päätös tehtiin
Suomen valtio omistaa 50,8 prosenttia energiayhtiö Fortumista. Fortumin sähkönsiirtoverkko oli Suomen suurin 20 prosentin markkinaosuudella. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta poisti Fortumilta strtegisen tehtävän ylläpitää sähköverkkoja ja antoi luvan myydä Fortumin sähköverkot. Kauppahinta oli noin 2,55 miljardia euroa.
Ostajat olivat kansainväliset sijoitusyhtiöt First State Investments ja Borealis Infrastructures, sekä Keva ja LähiTapiolan Eläkeyhtiö. Verkkojen liiketoimintaa hallinnoimaan perustetussa Suomi Power Networksissa kansainvälisten sijoitusfirmojen omistusosuus oli 80 prosenttia. Tästä sai alkunsa Caruna-nimellä jatkossa tunnettu yhtiö.
Noin viikon uutiset ohjelman julkaisema video kertoo, mikä intressi sijoitusyhtiöllä on sähköverkon omistamiseen.
Vasemmistoliitto julkisti kaksi talouspoliittisen ministerineuvoston pöytäkirjaa kaupan vaiheista 11.12.2013.
Ensimmäisessä on muistio mahdollisen kaupan taustoista. Toinen on päätöspöytäkirja, joka sisältää Arhinmäen eriävän mielipiteen.
Ministerivaliokuntaan kuuluivat päätöstä tehdessä Kataisen, Haaviston, Vapaavuoren ja Arhinmäen lisäksi Lauri Ihalainen (sd.), Carl Haglund (r.) ja Päivi Räsänen (kd.).
”Ei hintapiikkiä, rahat uusiutuviin”
Kaupan jälkeen asia nousi esiin eduskunnan kyselytunnilla ja mediassa.
Pääministeri Jyrki Katainen sanoi, että kauppa ei nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille, “koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti”.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vakuutti, että Fortumin sähkönsiirtoliiketoimintojen myynti on ”turvallinen ratkaisu Suomen energiapolitiikan kannalta”. Mitään hintapiikkiä ei tule.
Omistusohjausministeri Pekka Haavisto puolusti kauppaa ja sanoi, että ”tässä ei pääse vapaasti hinnoittelemaan, ja vastapainoksi toimijalla on paljon velvoitteita verkon huollosta, korvausvastuusta asiakkaalle ja niin edelleen.”
Haavisto ja Katainen myös toivoivat Fortumin panostavan kaupasta saamillaan rahoilla uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvan energian sijaan Fortum on panostanut miljardeja erityisesti saksalaiseen hiili- ja kaasuvoimaan.
Kovat korotukset, verokikkailua
Tammi–helmikuun vaihteessa 2016 Caruna ilmoitti nostavansa maaliskuun alussa sähkönsiirron hintoja jopa 27 prosenttia. Asiasta nousseen kohun jälkeen Caruna hyväksyi, että kustannusten nousu jää keskimäärin alle 15 prosenttiin sähkönsiirron verollisesta loppusummasta ja hinnat pysyvät voimassa vuoden 2017 loppuun asti.
Huhtikuussa 2018 Caruna ilmoitti uusista hinnakorotuksista. Sähkön siirto veroineen kallistui heinäkuun alusta keskimäärin 6,5 prosentilla.
Useiden selvitysten mukaan Caruna harjoittaa verokikkailua, jonka takia Suomen valtio menetti 2017 verotuloja 12 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliitto muistuttaa, että luonnollisten monopolien hyväksikäyttö on yksi syy kohoaviin siirtohintoihin, mutta muitakin selittäviä tekijöitä on. Vuonna 2013 hyväksytyssä sähkömarkkinalaissa tiukennettiin vaatimuksia sähkön toimitusvarmuuden suhteen ja edellytettiin yrityksiltä panostuksia muun muassa maakaapelointiin.
Vasemmistoliitto on tehnyt useita aloitteita, joissa se on vaatinut hallitukselta toimia Carunan sähkön siirtohinnoitteluun ja verovälttelyyn puuttumiseksi.
uutiskirje 
