”Uskottava puolustus” -termiä käytettiin perusteluna Hornet-hävittäjien lukumäärää päätettäessä, ja niin nytkin kalustoa uusittaessa. Mutta julkisuudessa ei kukaan, tai mikään media ole pyytänyt selvitystä, mitä sillä tarkoitetaan.
Nähtävästi pääesikunnan sotapeleissä hyökkääjä tulee edelleenkin idästä, ja sitä vastaan pitää varustautua uskottavasti. Näin on perinteisesti saatu myötämieltä asehankintoja ja eritoten hävittäjähankintoja kohtaan. Mikä sitten on tilanne reaalimaailmassa?
Jos tosiaankin Venäjän epäillään hautovan hyökkäystä Suomeen, ei kai kukaan usko sitä hyökkäystä pystyttävän torjumaan 64 hävittäjällä? Oletan armeijan tiedustelun olevan ajan tasalla, mitä Venäjän rajantakaisen asearsenaaliin tulee, eikä Suomella yksinkertaisesti riitä resursseja sitä vastaan vaadittavan uskottavan puolustuksen rakentamiseen.
Olenkin sitä mieltä, että rehellisyyden nimissä tulisi hävittäjähankinnoissa mukana olevien lobbareiden, joista moni lienee ilmavoimista eläköitynyt upseeri, luopua ”uskottava puolustus” -termin käytöstä. Suomi tarvitsee hävittäjiä vain ja ainoastaan ilmatilansa valvontaan, mihin riittää puoletkin esillä olleesta lukumäärästä, huomioiden huollot ja koulutus.
Sen säästön lisäksi, mitä alempi hankittujen hävittäjien lukumäärä tuo, myös vuotuiset käyttökustannukset puolittuisivat, ja näin säästyneet rahat voitaisiin kohdentaa kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Kävin itse vapaaehtoisena Kauhavan Ilmasotakoulun Lentoupseerikurssin (LntUK 21/-54), jossa sain hävittäjälentäjäkoulutuksen.
Veikko Mäkinen
Laukaa
lehti 