Eduskuntavaaleissa on edessä viimeinen täysi kampanjaviikonloppu ja sitten loppusuora. Äänestys on jo käynnissä, sillä ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona.
Nämä ovat suurimmat jännitysvaalit miesmuistiin. Eri yhtiöiden tekemät mielipidemittaukset poikkeavat normaalia enemmän toisistaan. Jos tarkastelukohteeksi valitaan Ylen viime viikolla julkaisema, ei edes SDP:n suurimman puolueen paikka ole varma. Perussuomalaiset on sen mukaan nousussa, ja ainakin kaksissa viime vaaleissa sillä oli paras loppukiri, demareilla huonoin.
On siis täysin mahdollista, että vastoin Timo Soinin ennustuksia Jussi Halla-aho vie puolueensa kahden suurimman joukkoon, jopa ykköseksi.
Johannes Virolainen irvaili 1970-luvulla vaalit voittaneelle kokoomukselle, että mitä se sillä voitollaan tekee. Yleiset syyt eli Neuvostoliiton pelko piti kokoomuksen aina oppositiossa oli vaalitulos mikä hyvänsä.
Niitä syitä ei enää ole, mutta sama kysymys voidaan esittää Halla-aholle ja perussuomalaisille. Puolue ei pääse hallitukseen edes suurimpana, koska se on tietoisesti asemoinut kantansa niin äärimmäisiksi, ettei kukaan halua sen kumppaniksi.
Se voi olla tarkoituskin. Muistissa on varmasti Soinin takinkääntö keväällä 2015 ja sen seuraukset. Muutama perussuomalainen pääsi kuluttamaan ministeri-Audin takapenkkiä, mutta vaalilupausten pettäminen romahdutti kannatuksen muutamassa kuukaudessa.
Ainoa mahdollisuus hallitukseen perussuomalaisilla olisi nytkin niin radikaali perääntyminen omista vaatimuksista, että se olisi suoranainen petos omia äänestäjiä kohtaan.
Kannatuksen kasvattaminen oppositiossa sopii puolueelle, mutta kuinka kauan se riittää sen äänestäjille? Siinä on populistipuolueen dilemma: jos osallistut vallankäyttöön, menetät erityislaatuisuutesi, jos kieltäydyt, et saa mitään aikaan.
Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimituspäällikkö.
uutiskirje 
