Baarimikot Tom Collins Pubissa puhuvat päällekkäin kuvaillessaan tapahtumia vuosi sitten huhtikuussa, kun Armenian pääkaupungissa Jerevanissa sadattuhannet ihmiset lähtivät työpaikoiltaan ja oppilaitoksistaan ulos kaduille ja kaupungin aukioille vaatimaan kymmenen vuotta presidenttinä olleen Serž Sarkisjanin eroa.
Kaupungin ulosmenoväylät tukittiin, hallitusrakennuksia piiritettiin. Kaikenikäiset mielenosoittajat olivat liikkeellä Armenian lippujen, soittimien ja vihellyspillien kanssa.
Tom Collins Pubin työntekijät tulivat yöksi työpaikalleen nukkumaan ja palasivat aamulla Tasavallan aukiolle osoittamaan mieltään.
Mielenosoittajat vastustivat sitä, että Serž Sarkisjan suunnitteli Venäjän Vladimir Putinin tapaan jatkavansa maan johdossa pääministerin tittelillä kahden päättyneen presidenttikauden jälkeen.
Kumileimasimena toiminut parlamentti päätti, että presidentin virka-asunto siirretään uuden pääministerin yksityisomistukseen.
Jerevanissa ja muissa kaupungeissa toista viikkoa jatkuneiden protestien jälkeen Sarkisjan kaikkien hämmästykseksi luopui vallasta. ”Oppositioliikkeen johtaja Nikol Pašinjan oli oikeassa ja minä väärässä. Eroan maan johdosta”, Sarkisjan ilmoitti 23. huhtikuuta. Aiemmin samana päivänä univormupukuiset sotilaat olivat liittyneet mukaan protesteihin.
Kansannousua johtanut opposition kansanedustaja Nikol Pašinjan nimitettiin toukokuussa monien käänteiden jälkeen pääministeriksi.
Vuoden takaista kansannousua kutsutaan Armeniassa samettivallankumoukseksi. Nimityksen esikuvana oli Tšekkoslovakian vuoden 1989 kansannousu, jossa kommunistit ajettiin vallasta.
Armenian vallanvaihtoon johtaneet tapahtumat alkoivat jo aiemmin keväällä kansanedustaja Nikol Pašinjanin omalla mielenosoitusmarssilla presidentin jatkosuunnitelmia vastaan. 43-vuotias ex-toimittaja käveli lippalakki päässään ja reppu selässään parisataa kilometriä Gjumrin kaupungista maan muiden suurimpien kaupunkien kautta Jerevaniin. Gandhilainen kävelyprotesti sai paljon huomiota ja sympatiaa.
Jerevanissa aktivistit olivat jo aiemmin protestoineet sähkön ja joukkoliikenteen hinnankorotuksia, eläkkeiden leikkauksia ja kaupungin keskustassa sijaitsevaan puistoon suunniteltua rakennushanketta vastaan. Katukauppiaat protestoivat aiemmin kokonaisen vuoden ajan katukaupustelun kieltämistä vastaan.
Viime vuoden huhtikuun mielenosoitukset presidentin jatkoaikeita vastaan syntyivät lopulta spontaanisti ja saivat paikalliset aktivistit ja korkeakouluopiskelijat nopeasti mukaansa. Tieto kulki sosiaalisessa mediassa ja levisi maan laajan diasporan välityksellä myös maaseudulle, kun ulkomailla asuvat armenialaiset puhuivat Skypessä kotimaahan jääneiden perheenjäsentensä kanssa.
Kaikkialla maassa ihmiset olivat kyllästyneitä paikallisten oligarkkien ja uusliberaaleiksi muuttuneiden entisten kommunistien väliseen korruptioon.
Armenian katuvallankumouksesta on nyt kulunut vuosi, eikä ihmisten arjessa ole tapahtunut vielä suuria muutoksia. Työttömyys on 18 prosentissa, ja kolmasosa väestöstä elää köyhyydessä.
Kysyttäessä useimmat ovat kuitenkin kärsivällisiä ja sanovat, että muutokset vievät aikaa. Kritiikkiä voi lukea lähinnä verkkomedioista, joiden kirjoittajista monet ovat ulkomailla asuvia armenialaisia tutkijoita.
Vuoden aikana Armenia on saanut uuden hallituksen ja uuden parlamentin, jossa entisellä oppositioliikkeellä yli kaksi kolmasosaa paikoista.
Ex-presidentti Robert Kotšarjan on vankilassa syytettynä miljoonien dollarien lahjuksista ja mielenosoittajien kuolemaan johtaneista väkivaltaisuuksista vuoden 2008 vaaliprotesteissa. Kansannousussa syrjäytetty Serž Sarkisjan ei ole esiintynyt julkisuudessa kohta vuoteen.
Viime kuussa Armenian ja naapurimaan Azerbaidžanin välillä käynnistettiin rauhanneuvottelut kiistellyn Vuoristo-Karabahin kohtalosta.
Venäjän johdossa seurataan tarkasti Armenian tilanteen kehittymistä. Putinin hallinnolla oli läheiset suhteet Armenian syrjäytetyn hallituksen kanssa. Armeniassa on Venäjän sotilastukikohta ja venäläinen ydinvoimala.
uutiskirje 
