Minusta maanpuolustuksen pitäisi aseellisen vastarinnan sijaan perustua siviilivastarintaan. Siviilivastarinnassa mobilisoidaan koko kansa. Koulutuksessa neuvotaan, kuinka maahan tunkeutuneen miehittäjän olo tehdään vaikeaksi.
Siviilivastarinnan ylivoimainen etu on, että se asettaa elämän suojelun etusijalle väkivaltaiseen puolustukseen nähden. Sotatoimet ja siviilivastarinta ovat vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kannatan armeijan supistamista ja sitten lakkauttamista.
On kuitenkin yksi armeijan osa, jonka säilyttäisin – sotilassoittokunnat. Niissä sotaväki on parhaassa toimessaan. Säästyneillä sotilasmenoilla perustettaisiin uusia sotilassoittokuntia niin paljon, että myös kaikilla entisillä kasarmialueilla olisi oma bändi.
Soittokunnat järjestäisivät säännöllisesti konsertteja ja matineoita ja marssisivat kaduilla. Ne järjestäisivät myös puhallin- ja lyömäsoittimien maksutonta opetusta alueellaan. Työväen, rautatieläisten ja palokuntien soittokunnat elpyisivät ja toisivat lisää iloa ihmisille.
Siviilipuolustuksessa niillä olisi oma hetkensä. Kun miehittäjän pataljoona marssisi kaupungin keskustassa, soittokunta vaihtaisi nopeasti tahtilajia, ja silloin sotilaat törmäisivät toisiinsa ja lentäisivät mukkelis makkelis.
Näky olisi todella nolo, mutta miehittäjä voisi syyttää vain itseään. Marssiaskeleet on sovitettava tilanteen mukaan.
Erkki Kupari
Kotka
uutiskirje 
