Kiukkuinen äänestäjä Pohjois-Karjalasta soitti pari päivää eduskuntavaalien jälkeen. Hän ilmoitti, että nyt se on loppu. Äänestäminen. Ensimmäistä kertaa hän jättää äänestämättä.
Äänestäjää ärsytti vasta valittujen kansanedustajien ehdokkuus EU-parlamenttiin. Useista puolueista, vihreistä, vasemmistoliitosta ja perussuomalaisista sekä kristillisistä on ehdolla kansanedustajia myös EU-parlamenttiin.
Kansanedustajat ovat olleet aiemminkin ehdolla EU-vaaleissa. Eduskuntavaalien ja EU-vaalien läheisyys laukaisi keskustelun äänestäjän kuluttajansuojasta.
Puolueiden kannalta kansanedustaja on ihanne-ehdokas. Hän on osoittanut nauttivansa äänestäjiensä luottamusta. Muutama kansanedustaja-EU-ehdokas onkin sanonut suoraan keräävänsä puolueelle ääniä.
Listavaaleissa ilmoitus olisi hieno ele. Ehdokas tekee työtä puolueensa edustamien arvojen puolesta. Suomen henkilökeskeisessä poliittisessa järjestelmässä listavaalia kavahdetaan.
Suomessa listavaali ei ole vaihtoehto. Äänten kerääminen puolueelle – kuten sanonta kuuluu – voisi olla hyväksyttävämpää, avoimin kortein tehtynä.
EU-vaalien äänestysprosentti on erittäin alhainen. Tunnettuja, kansalaisia kiinnostavia ehdokkaita on tarjolla rajallinen määrä etenkin pienemmissä puolueissa. Kampanjointi on erittäin kallista ja aikaavievää.
Täysin tuntemattoman ehdokkaan on hankala ponnistaa parlamenttiin koko maan vaalipiiristä. On perusteltua, että kansanedustajat pistävät itsensä likoon Eurooppa-politiikan puolesta.
Sidonnaisuudet on hyvä ilmoittaa ajoissa ja avoimesti. Äänestäjä ymmärtää järkipuhetta, mutta puskista tulleet yllätykset kiukuttavat.
Keinoja EU-vaalien äänestämisinnostuksen herättämiseksi on syytä miettiä laajasti, niin poliitikkojen kuin muidenkin yhteiskunnallisten vaikuttajien.
Kirjoittaja on Kansan Uutisten päätoimittaja.
uutiskirje 
