KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ajak Majok: Ammattikoululaiset jätettiin heitteille

Nelivuotiaana Sudanista muuttaneelle Ajak Majokille Oulu on kotikaupunki ja Suomi kotimaa.

Nelivuotiaana Sudanista muuttaneelle Ajak Majokille Oulu on kotikaupunki ja Suomi kotimaa. Kuva: Antti Yrjönen

Maippi Luukinen
18.8.2019 8.45

Sipilän hallitusta on ainakin osin kiittäminen siitä, että Ajak Majok lähti mukaan politiikkaan. Uuskielen ja karun todellisuuden välinen ristiriita oli omiaan ärsyttämään ammattilukion oppilaskunnan puheenjohtajaa. Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta pakotti ottamaan kantaa.

– Hallitus puhui koulureformista, kun käytännössä potkittiin päähän 10 000 amislaista, Majok sanoo edelleen tuohtuneena nuorten ammattikoululaisten heitteillejätöstä.

– Tulin kiukkuiseksi, kun ymmärsin, että uuden lain mukaan viisitoistavuotiaiden oletettiin hankkivan ammattitaidon itseohjautuvasti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Majok oli muuttanut peruskoulun jälkeen kotipaikkakunnaltaan Oulusta Kokkolaan opiskelemaan kolmoistutkintoa. Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon lisäksi hän suoritti vaatetusalan ammattitutkinnon. Sittemmin alan kiehtovuutta Majokin silmissä on alkanut varjostaa tietoisuus sen osuudesta ilmastokriisiin.

Kokkolan oli tarkoitus olla vain paikka hoitaa tutkinnot plakkariin, mutta varsin pian sinne muutettuaan Majok huomasi tempautuneensa mukaan paikallisiin rientoihin ja toimivansa oppilaskunnan puheenjohtajana. Kokkolan ympyrät olivat kuitenkin hänelle kovin pienet.

– Tulin tosi tietoiseksi siitä, että jos haluaa vaikuttaa peliin, on oltava mukana pelikentillä. Kokkola ei ollut oikea paikka siihen, hän toteaa.

Side opiskelukaupunkiin on edelleen olemassa, Majok kirjoittaa kolumneja Kokkola-lehteen.

Ilman tanssia ei ole elämää

Helsinkiin Ajak Majok muutti vuosi sitten, koska pääkaupunki tuntui tarjoavan paremmat mahdollisuudet maailman parantamiseen. Yhden itselleen sopivan viiteryhmän Majok löysi vasemmistonuorista, joille yhtäläinen ihmisarvo on itsestäänselvyys.

– Solidaarisuudessa on jotain panafrikkalaista, hän kuvaa.

– Olin hengaillut Helsingissä vasta hetken, enkä oikeastaan tuntenut paljon ketään, kun ilmaisin, että vaalit ovat tulossa ja ehdokkuus kiinnostaisi.

Tulokas otettiin avosylin vastaan.

– Tai en ainakaan kuullut kenenkään kysyvän, että mikä toi tyyppi on, Majok naurahtaa.

Eduskunnasta tai europarlamentista ei ensikertalaiselle paikkaa herunut, mutta rohkea ja selkeäsanainen nainen huomattiin. Vasta paikkakunnalle muuttaneelle pari tuhatta ääntä on kelpo määrä.

Hallitus puhui koulureformista, kun käytännössä potkittiin päähän 10 000 amislaista.

Poliittista tulevaisuuttaan Ajak Majok ei ole kovin pitkälle suunnitellut, mutta epäilemättä sellainen on odotettavissa. Millainen, siitä hän ei ole vielä varma. Pyrkiäkö kapuamaan perinteisen politiikan tikkaita vai olisiko luonnikkaampaa toimia taustavaikuttajana tai influensserina sosiaalisessa mediassa.

– Varmaa on, että haluan vaikuttaa itselleni sopivissa kanavissa ja käydä yhteiskunnallista keskustelua jossain paikassa ja tilassa, hän vakuuttaa.

Vaalien jälkeen sohvasurffausta

Koko Hubaran blogista alkunsa saanut Ruskeat tytöt on vasemmistonuorten ohella toinen Ajak Majokille tärkeä ryhmä. Yhdeksi inspiraation lähteeksi hän mainitsee Feministisen puolueen perustajajäsenen Maryan Abdulkarimin. Tanssiminen Ruskeiden tyttöjen riveissä Ruisrockissa 2018 oli mieleenpainuva kokemus.

– Taide ja kulttuuri ovat ilmaa, jota hengitän, hän sanoo.

– Kirjoittaminen on ollut henkireikäni aina ja ilman tanssia en voisi elää.

Ruskeat tytöt oli ryhmä, johon Majokin ruskeana nuorena naisena oli Helsinkiin muutettuaan helppo liittyä ja samastua. Nelivuotiaana Sudanista muuttaneelle Majokille Oulu on kotikaupunki ja Suomi kotimaa, mutta kaikille suomalaisille asia ei ole vielä avautunut. Työssään Nuorten mielenterveysseura Yeesin viestinnän ja vaikuttamisen koordinaattorina Ajak Majok voi hyödyntää historiaansa ja kokemuksiaan epämukavuusalueella elämisestä.

Ulkonäöltään enemmistöstä eroavana oululaisena Majok tottui lapsena ja nuorena elämään mukavuusalueensa reunoilla. Lapsuus lähiössä oli kuitenkin turvallinen ja onnellinen. Siksi hän ihmettelee, miten moni niin sanottu kantasuomalainen katsoo olevansa asiantuntija siinä, millaista on asua kulttuureiltaan monenkirjavassa lähiössä, vaikkei olisi sellaisessa edes vieraillut, saati asunut.

Raskaasta vaalikeväästä Ajak Majok toipui reippaalla irtiotolla arjesta. Parin viikon Eurooppa-turnee antoi aikaa ajatella.

– Meillä milleniaaleilla täytyy aina olla joku kriisi meneillään, hän kuvaa liikkeellelähtönsä tunnelmia.

Kaltaisiaan kriiseileviä milleniaaleja Majok tapasi Berliinissä, Amsterdamissa ja muualla Euroopassa, sohvasurffaajana tutustuminen ihmisiin kävi nopeasti ja helposti. Vastaan tuli myös luutuneita asenteita. Liftatessa kyydintarjoaja saattoi ihmetellä nuoren naisen matkustamista yksin, yksin liikkeellä olevalle naisellehan voi tapahtua vaikka mitä kamalaa.

– Ärsytti, miten ihmiset katsoivat asiakseen kauhistella yksin matkustavan naisen kohtaamia vaaroja minulle sen sijaan, että puhuisivat niille nuorille miehille, joiden katsovat vaaraksi olevan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään