Viime päivinä jälleen aktivoitunut kiista maakaasun hinnasta Ukrainan ja Venäjän välillä osoittaa, kuinka merkittävä rooli energialla ja sen saatavuudella on tämän päivän maailmassa. Kahden maan välisestä kiistasta saavat kärsiä myös ulkopuoliset, tunnollisesti kaasulaskunsa maksaneet maat.
Kun Venäjä sulki Ukrainan kautta kulkevan putken kaasuhanat, niin yksitoista muuta Euroopan maata ilmoitti jääneensä ilman venäläiskaasua. Tilannetta kärjistää normaalia ankarammat talvipakkaset. Keski- ja Itä-Euroopassa maakaasua käytetään todella paljon suoraan asuntojen lämmitykseen, toisin kuin esimerkiksi Suomessa, jossa sen korvaa kaukolämpö.
Erityisen kova kohtalo on Bulgarialla, joka omassa kaasutuonnissaan on täysin riippuvainen Venäjästä. Muissa Euroopan maissa löytyy vaihtelevasti korvaavia vaihtoehtoja, vaikka niissäkään ei päästä lähellekään tarvetta.
Venäjä on hankalassa tilanteessa, sillä se ei voi sallia Ukrainan käyttävän maakaasuaan ilman korvausta, mutta samalla se rikkoo sopimuksiaan muiden sen maakaasusta riippuvaisten maiden kanssa. Kaasusodassakin kärsimään joutuvat viattomat kansalaiset ja yritykset niin Ukrainassa kuin muissa maissa.
Ukrainalaiset voivat kohdistaa kiukkunsa ja muutosvaatimuksensa omiin johtajiinsa, mutta muissa Euroopan maissa niiden näkökulmasta syyllinen on Venäjä, vaikka venäläiset pyrkivätkin siihen, että varsinkin Euroopan unioni painostaisi nyt Ukrainaa. Venäjän taktiikka on kohtuuton, kun se on tietyllä tavalla ottanut nyt EU-maita panttivangeikseen kaasukiistassa. Se pyrkii tekemään ulkopuolisista maista osapuolen.
Mukana on myös ulkopolitiikka eli Venäjä pyrkii osoittamaan EU:lle ja ehkä myös Natolle, että Ukraina on epäluotettava sopimuskumppani, jonka kanssa on epäilyttävää tehdä ylipäätään mitään sopimuksia. Samalla Venäjä kuitenkin nakertaa myös omaa luotettavuuttaan.
Kun Venäjän ja Ukrainan kaasuyhtiöiden väliset kahdenkeskiset neuvottelut eivät ole edenneet, niin EU:n edustajat yhdessä kiistamaiden hallitusten kanssa pyrkivät nyt aktiiviseen sovitteluun. EU:n halukkuus olla mukana neuvotteluissa on ymmärrettävää, koska kaasutoimitukset ovat loppuneet kahdeksalta EU-maalta eli Itävallalta, Tshekiltä, Slovakialta, Unkarilta, Slovenialta, Romanialta, Bulgarialta ja Kreikalta.
Suomikin tuo kaiken maakaasunsa Venäjältä mutta omia putkiaan pitkin. Suomalaiset päättäjät ovat vakuuttaneet, että meillä ei ole syytä huoleen, sillä sopimus venäläisen kaasujätin Gazpromin kanssa on voimassa vuoteen 2025 asti, eikä käytäntöön liittyviä tai poliittisia ongelmia ole esiintynyt.
lehti 