KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

EU:n yhtenäisyys vedenjakajalla – pohjoisen ja etelän juopa syvenee

EU:n etelä-pohjoinen -vastakkainasettelu on syventynyt koronaviruksen kurittaessa erityisesti jo valmiiksi taloudellisesti heikossa asemassa olevia maita.

EU:n etelä-pohjoinen -vastakkainasettelu on syventynyt koronaviruksen kurittaessa erityisesti jo valmiiksi taloudellisesti heikossa asemassa olevia maita. Kuva: Lehtikuva/Handout

Huoli Euroopan unionin koronakriisin kestävyydestä ja yhtenäisyydestä on vahvistunut EU-maita koettelevan pandemian edetessä.

Sirpa Puhakka
1.5.2020 8.30

Koronapandemian seuraukset ravisuttavat EU:n yhtenäisyyttä. Muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ovat todenneet olevansa huolestuneita EU:n yhtenäisyydestä.

EU-maiden näkemystä koronakriisin taloudellisten seurausten hoitamisesta vasta haetaan. Suomi on suhtautunut avoimesti elvyttämisrahastoihin, mutta ei kannata koronabondien käyttöä, vaan jo olemassa olevia rahoitusvälineitä.

Kansan Uutiset kysyi EU-parlamentaarikko Silvia Modigin (vas.) ja hänen edeltäjänsä, kansanedustaja Merja Kyllösen (vas.) näkemystä siitä, miltä EU:n yhtenäisyys näyttää koronakriisissä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Koronapandemiaa on valjastettu ilmastokriisin hillitsemiseen liittyvien aloitteiden ja päätösten vastustamiseen.

Kumpikin pitää mahdollisena, että koronakriisin seurauksena EU:n yhtenäisyys heikentyy ja saattaa tapahtua jopa EU:sta eroamisia. Ennen koronakriisiä talousvaikeuksista ja nyt koronapandemiasta pahoin kärsinyt Italia on iso haaste koko EU:lle.

– Jääkö italialaisten mieleen, ettei EU auttanut Italiaa vai jääkö heidän mieleensä, että lopulta EU:n puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi anteeksi, ettei EU auttanut ensi hätään, Modig kysyy.

Kyllönen muistuttaa, että Italiassa EU koettiin hitaaksi ja kömpelöksi auttajaksi.

– Varsinkin taloudellisissa haasteissa olevien maiden into erota EU:sta kiihtyy. Näen sen väistämättömänä kehityksenä. ”Hoidetaan itse kaikki, kun EU:sta ei ole yhtenäisyyteen edes kriisissä” -äänenpainot kasvavat.

Talouspäätökset vaikuttavat
poliittiseen ilmapiiriin

Modigin mukaan pian saatetaan olla vedenjakajalla, jos euro halutaan pelastaa. Koronakriisin pahoin runteleman Italian pankit olivat huonossa kunnossa jo ennen pandemiaa. Etelä-Euroopassa euroerosta puhuminen ei ole vain uhittelua, vaan vakavasti otettava asia.

Yhteisvaluuttajärjestelmässä Italian ongelma on myös Suomen ja koko euroalueen ongelma.

– Se tarkoittaa yhteisvastuun syventämistä, missä on haasteensa. En ensisijaisesti kannata sitä, että otetaan muiden maiden lainoista vastuu, mutta tällaisessa kriisitilanteessa väliaikainen ratkaisu tarvitaan. Tämä käsillä oleva tilanne on erilainen kuin kymmenen vuoden takainen eurokriisi ja vaatii erilaisia toimia. Monet aiemmin euroalueen yhteisvelkaa vastustaneet tahot ovat siirtyneet kannattamaan sitä.

Komissio pohtii parhaillaan EU:n uutta elpymisrahastoa ja sen toteutustapaa.

– EU:n budjetin kautta tapahtuvat elvytystoimenpiteet ovat ensisijainen ratkaisu, tällöin rahaa voidaan kohdentaa sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. Tämä tosin vaatii budjetin kasvattamista. Budjettirahoituksen lisäksi todennäköisesti tarvitsemme lainainstrumentin, jonka kautta jäsenmailla on mahdollisuus saada lainaa kohtuullisilla ehdoilla.

Modig muistuttaa taloudellisten päätösten vaikuttavan myös poliittisesti.

– Yhteisvastuun syventämisellä olisi poliittisia seurauksia. Pohjoisen populistit saisivat bensaa liekkeihinsä yhteisvastuun kasvaessa. Toisaalta EU:n vastaisuus kasvaa Etelä-Euroopassa, jos apua ei anneta.

EU-parlamentaarikko Silvia Modig arvioi koronaviruksen voimistaneen vanhoja jakolinjoja.

EU-parlamentaarikko Silvia Modig arvioi koronaviruksen voimistaneen vanhoja jakolinjoja. Kuva: 2020 EU-EP/photographer

Kyllönen huomauttaa, ettei hän tue lähtökohtaisesti ajatusta yhteisvastuullisista veloista. Valtion talouksia on hoidettu Euroopassa hyvin eri tavoin.

– Toki voi olla avoin erilaisille toteutustavoille, mutta terveen järjen ja perustuslain pohjalta, sanoo Kyllönen.

Hän tukee ajatusta, että elvytysrahasto rakennetaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli niin sanotun MFF:n yhteyteen.

– Olemassa olevien rakenteiden käyttö on paljon fiksumpaa kuin uusien luominen. Tällöin myös tuki kohdentuisi jäsenmaissa EU-budjetin ohjelmien kautta. Kanavat ovat olemassa, Kyllönen huomauttaa.

EU:lla on paljon opittavaa
koronakriisin hallinnasta

EU:n tulevaisuuteen vaikuttaa vahvasti koronasulkujen jälkeinen avautuminen, ja EU:n varautumiseen tulevia kriisejä varten on odotettavissa muutoksia.

Modigin mukaan on oltava tehokkaampia, on kehitettävä yhteistä kriisinhallintakykyä ja pystyttävä toimimaan koronakriisissä sujuvammin yhdessä.

– Ensimmäinen testi on se, pystymmekö toteuttamaan exit-strategian yhdessä. Rajoitusten purkua ja taudin leviämisen seurantaa pitäisi voida tehdä koordinoidusti. Se on kaikkien etu.

–¿Kyllähän epäilen rähinää olevan tulossa, pohtii kansanedustaja Merja Kyllönen EU:n koronaepidemian jälkeistä aikaa.

–¿Kyllähän epäilen rähinää olevan tulossa, pohtii kansanedustaja Merja Kyllönen EU:n koronaepidemian jälkeistä aikaa. Kuva: Jarno Mela

Kyllösen mukaan EU tarvitsee selkeästi enemmän yhteisen varautumisen pelisäännöstöä kuin esimerkiksi puolustusunionin vahvistamista.

– EU:n heikkous on se, ettei edelleenkään tunnisteta, ettei mikään aseellinen varustautuminen ei auta, kun luonto, ilmasto, bakteerit ja virukset näyttävät voimaansa.

EU-parlamentin äärioikeistolaiset ja populistit ovat valjastaneet koronapandemian ilmastokriisin hillitsemiseen liittyvien aloitteiden ja päätösten vastustamiseen.

Euroopan komission käynnistämää vihreän kehityksen ohjelmaa eli Green Dealia pidetään ylellisyytenä, johon ei ole varaa.

– Päinvastoin, onneksi meillä on Green Deal. Jos nyt tehdään oikeita ratkaisuja Euroopan uudelleenrakentamisessa, saadaan synergiaetua. Elvytetään yhteiskuntia ja talousrakenteita vihreiksi, ei palata vanhaan fossiilimaailmaan, sanoo Modig.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään