”On valittava sen välillä, pysyykö kotona ilman minkäänlaista mahdollisuutta maksaa vuokraa tai laskuja, vai jatkaako työskentelyä ja riskeeraa samalla oman terveytensä.”
Näin totesi italialainen ruokalähetti Lorenzo Righi Politico-lehden haastattelussa maaliskuussa.
Eri puolilla Eurooppaa ruokalähetit tekevät pitkää päivää. Italiassa, Ranskassa ja Suomessa ravintolat on suljettu, mutta ruoan kotiinkuljetus on sallittua.
Koronapandemian alussa ruokalähettifirmat ryntäsivät vakuuttamaan, että lähettejä on ohjeistettu noudattamaan erityistä hygieniaa. Harva kuitenkaan tarjosi työntekijöilleen tarvittavia suojavarusteita. Ne piti hankkia itse.
Myös monet Uber-kuskit ja alustojen kautta työllistyvät siivoojat joutuvat valitsemaan toimeentulon ja terveyden välillä. Alustat on usein rakennettu niin, että töistä pois jääminen vaikeuttaa työvuorojen saamista jatkossa.
Huhtikuussa ruoankuljetuspalvelu Wolt toi Suomessa sovellukseensa mahdollisuuden antaa tippiä lähetille. Yritys on myös esimerkiksi sitoutunut maksamaan läheteille 30 euroa suojavarusteista.
Se ei riitä.
Alustatyötä tekevät on saatava työehtosopimusten piiriin. Heillä on oltava oikeus palkallisiin sairauspäiviin, työterveyshuoltoon ja muuhun sosiaaliturvaan, kuten työeläkkeeseen. Asemansa vakiinnuttaneet alustayhtiöt eivät voi siirtää yrityksen vastuuta työntekijälle ja kääriä samalla voittoja.
Digitaalinen alustatalous on luonteeltaan ylikansallista, joten sen sääntelyyn tarvitaan eurooppalainen viitekehys. Alustatyön tekijöiden oikeudet on turvattava kaikissa EU-maissa.
Työllisyysasioista vastaava komissaari Nicolas Schmit lupaili viime vuonna, että alustatyöntekijöiden työehtoihin vastataan komission ohjelmissa.
Nyt olisi kiire pitää lupauksesta kiinni.
Europarlamentaarikko
uutiskirje 