Somaliaa riivaavat samanaikaisesti koronapandemia, kuivuus, tulvat, terrorismi ja sen vastainen sota sekä kulkusirkat. Niiden sivuvaikutuksena ihmiskaupalle alttiiden ihmisten lukumäärä kasvaa.
Vuoden alusta lähtien kuivuus on ajanut yli 220 000 somalialaista sisäiseen maanpakoon.
Maaliskuusta kesäkuuhun kestävän sateisen kauden aikana vettä tuli kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti. Sateista seuranneet tulvat vaikuttivat lähes miljoonan ihmisen elämään. Lisäksi maalis-huhtikuussa yli 50 000 ihmisen täytyi paeta kodeistaan, kun armeija aloitti operaation heidän kotiseudullaan ääri-islamistista al-Shabaab-ryhmää vastaan.
Somaliaa vaivaavat pitkään jatkunut poliittinen epävarmuus ja ruokaturvan järkkyminen.
– Kun yhä useammat ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotiseuduiltaan tulvien, kuivuuden tai konfliktien vuoksi, on oletettavaa, että jotkut heistä ovat taipuvaisia etsimään niin sanoakseni vehreämpiä laidunmaita. Heidän ennakoidaan altistuvan ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle, Isaac Munyae sanoo.
Munyae on kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Somalian-toimiston siirtolaisten suojelun ja avun ohjelmajohtaja.
– Monet somalialaiset salakuljetetaan rajojen yli eteläisiä ja pohjoisia reittejä Sudanin, Etelä-Sudanin ja Kenian kautta. Toisaalta on joitain somalialaisia ja paljon etiopialaisia, jotka matkaavat Jemeniin itäistä reittiä Somalian läpi. Myös he altistuvat hyväksikäytölle, Munyae kertoo.
Lähes mahdottomat olosuhteet
Somaliaa vaivaavat pitkään jatkunut poliittinen epävarmuus ja ruokaturvan järkkyminen, ja lisäksi maalla on Afrikan mantereen pisin rannikko, 3 333 kilometriä. Ihmiskaupalla ja -salakuljetuksella on maassa vuosikymmenien perinteet. Hallitus sanoo kyllä tekevänsä kaikkensa kitkeäkseen ihmiskaupan, mutta olosuhteet ovat lähes mahdottomat.
– Somalialla on hyvin pitkä rannikko, emmekä me voi valvoa sitä koko pituudeltaan. Poliisin pikaveneet partioivat kaiken aikaa, mutta koko rannikon hallintaan tarvittaisiin paljon enemmän kapasiteettia kuin meillä nyt on, osastopäällikkö Abdiwakii Abdullahi Mohamud ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan vastaisen toiminnan osastolta harmittelee.
Somalian ihmiskaupasta ei ole virallisia tilastoja, mutta Mohamudin mukaan hänen osastonsa on kolmen vuoden takaisen perustamisensa jälkeen estänyt tuhansien nuorten somalimiesten ja -naisten kuljetuksen ulkomaille. Hän kuitenkin huomauttaa, että entiset ihmiskaupan uhrit ovat alttiita joutumaan ihmiskauppiaiden kynsiin uudestaan.
Kaksoiskansalaisuus pikatie eliittiin
Nuorten korkea työttömyys on tärkeä uhkatekijä. Sisäisestä maanpaosta seuranneesta elinkeinon menetyksestä johtuva köyhyys, suvun paineet, lapsiavioliitot, pakkotyö ja liikkeellä olevien kansanosien lainsuojan puuttuminen ovat lisäuhkia.
Somali Youth Cluster -nuorisojärjestön johtaja Muna Hassan Mohamed kuitenkin sanoo, että monet nuoret uskovat henkensä ihmissalakuljettajien käsiin ennen muuta kaksoiskansalaisuuden toivossa.
– Totta kai työttömyys ja turvattomuus ovat erittäin suuria ongelmia, mutta nuoria somaleja ajaa ihmiskauppiaiden kynsiin ennen muuta se, mitä minä kutsun passeiksi. Kun sanon passit, tarkoitan eurooppalaisia, amerikkalaisia, kanadalaisia tai australialaisia passeja. Jos sinulla on minkä tahansa näistä maista kansalaisuus, sinun on Somaliassa helpompi päästä kansanedustajaksi tai ministeriksi tai saada hyväpalkkainen työ. Useimmat kansanedustajat, ministerit, pääjohtajat ja muut avainhenkilöt ovat kaksoiskansalaisia, Mohamed toteaa.
Sen lisäksi, että melkein kaikki hyvin palkatut työt Somalian hallituksen instituutioissa ovat menneet ulkomaisilla passeilla matkustaville somaleille, maassa toimivat kansainväliset järjestöt eivät anna paikallisille samoja mahdollisuuksia kuin kaksoiskansalaisille. Mohamed sanoo, että kaksoiskansalaisille maksetaan kaksi kertaa enemmän kuin paikallisille.
uutiskirje 
