Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pidättäytynyt pakotteiden asettamisesta Kiinan viranomaisille suojellakseen maiden välisiä kauppaneuvotteluja.
Sunnuntaina paikallista aikaa julkaistussa haastattelussa uutismedia Axios kysyi Trumpilta, miksi hän ei ole asettanut suoria Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotteita kiinalaisviranomaisille Xinjiangin uiguurivähemmistön kohtelun vuoksi. Hän kertoi maiden olleen kaupankäynnin keskellä ja kuvaili tehneensä upean diilin.
– No, me olimme keskellä suurta kauppasopimusta, Trump kommentoi.
Trumpin mielessä Yhdysvaltain kansallinen etu ja hänen omat poliittiset intressinsä olivat useimmiten sama asia.
Trump myös kertoi Yhdysvaltain Kiinalle asettamien tuontitullien olevan huomattavasti pahempia kuin mitkään pakotteet voisivat olla.
Kiinan on kerrottu vieneen yli miljoona uiguuria vankileirimäisiin olosuhteisiin Xinjiangin alueella. Kiina väittää leirien olevan uudelleenkoulutusta varten.
Axios haastatteli Trumpia perjantaina. Haastattelu liittyi Trumpin entisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan John Boltonin tiistaina julkaistavaan paljastuskirjaan.
Bolton on kertonut kirjassaan, ettei Trump ollut kiinnostunut painostamaan Kiinaa uiguurien tai Hongkongin suhteen eikä myöskään halunnut julkaista lausuntoa Tiananmenin aukion verilöylyn 30-vuotispäivänä.
– Kuka välittää siitä? Yritän saada aikaan diilin, Trump sanoi Boltonin mukaan.
Axiosin mukaan Bolton väittää kirjassaan Trumpin jopa näyttäneen vihreää valoa Kiinan presidentille Xi Jinpingille uiguurileirien osalta. Trump on kiistänyt tämän väitteen.
Yhdysvallat rankaisee ihmisoikeusrikkomuksista valikoivasti
Trumpin hallintoa on kritisoitu siitä, että se rankaisee ihmisoikeusrikkomuksista valikoivasti.
Presidentti allekirjoitti viime viikolla lainsäädännön, joka mahdollistaa pakotteiden asettamisen kiinalaisviranomaisille Xinjiangin alueella tapahtuneiden ihmisoikeusrikkomusten vuoksi.
Axiosin mukaan uusi laki on kuitenkin vain kongressin pyrkimys painostaa Trumpia asettamaan pakotteita. Trumpilla kerrotaan olleen kaikki tarvittava valta asettaa Kiinalle pakotteita vankileirien vuoksi.
Kongressi hyväksyi vuonna 2016 kansainvälisen Magnitski-lain, joka on tarkoitettu juuri ihmisoikeusrikkomusten vastustamiseen. Laki on nimetty venäläisessä vankilassa kuolleen juristi Sergei Magnitskin mukaan.
Axiosin haastattelussa Trump kertoo, ettei kukaan ole ottanut puheeksi Magnitski-lakia uiguuriasian tiimoilta.
– Kukaan ei ole kysynyt minulta. Minulle ei ole puhuttu Magnitski-laista. Joten, jos joku kysyisi minulta siitä, minä tutkisin sitä. Mutta tähän mennessä he eivät ole kysyneet minulta siitä.
Monet yhdysvaltalaisvirastot ovat asettaneet jo pakotteita Kiinaa vastaan uiguurien kohtelun vuoksi, vaikka valtiovarainministeriö ei olekaan ryhtynyt toimiin. Näin ovat tehneet muun muassa kauppaministeriö ja ulkoministeriö.
”Mikä on hyväksi maalle, on hyväksi minulle”
Paljastuskirjassaan Bolton väittää myös Trumpin pyytäneen Kiinalta apua vaalivoittoon. Boltonin mukaan Trump teki kauppaneuvotteluissa Kiinan kanssa ratkaisuja sillä perusteella, mikä auttaisi häntä tulemaan valituksi uudelleen.
Hän esimerkiksi kehotti G20-kokouksessa Buenos Airesissa joulukuussa 2018 Kiinaa ostamaan amerikkalaisia maataloustuotteita, jotta saisi enemmän ääniä maatalouteen nojaavissa osavaltioissa. Boltonin mukaan Trump suostui melkein kaikkiin Xin vaatimuksiin, kunhan Kiina vain lisäisi amerikkalaisten maataloustuotteiden ostojaan.
Bolton sanoo kirjassaan, että Trumpin mielessä Yhdysvaltain kansallinen etu ja hänen omat poliittiset intressinsä olivat useimmiten sama asia.
Trump kielsi väitteen Axiosin kysyessä presidentiltä tämän uudelleenvalintaa tukevasta avunpyynnöstä Xille.
Sen sijaan hän sanoi kertovansa kaikille kauppakumppaneille haluavansa heidän tekevän paljon enemmän kauppaa Yhdysvaltain kanssa.
– Mikä on hyväksi maalle, on hyväksi minulle. Mikä on hyväksi maalle, on myös hyväksi vaaleille, Trump sanoi Axiosille.
uutiskirje 
