Li Anderssonin mukaan eurooppalaisen ratkaisun tukeminen ei ole ollut Suomelle hyväntekeväisyyttä, vaan Suomen omista intresseistä huolehtimista.
– Tehtävää niin eurooppalaisella kuin kansallisellakin tasolla on toki vielä paljon, mutta nyt saavutettu sopu oli tärkeä askel eteenpäin. Keskeistä on nyt saada oikeusvaltiomekanismi toimivaksi ja paljon vauhtia ilmastotekoihin, kirjoittaa Andersson Twitterissä.
EU:n pääministerien viime yönä sitkeiden neuvottelujen jälkeen hyväksymään elpymispakettiin sisältyy kaksi keskeistä ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteeseen ja ilmastotavoitteisiin.
Sovun mukaan vähintään 30 prosenttia rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä on tuettava ilmastotavoitteita.
EU-rahojen käyttöön kytketään oikeusvaltiomekanismi, joka koskee sekä rahoituskehystä että elpymisvälinettä. EU:n varojen käyttöä suojataan, jos oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuu puutteita.
Lainapainotteisuus vahvistui
Seitsenvuotisen rahoituskehyksen kokonaistaso on 1 074 miljardia euroa. Kertaluontoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Tästä 360 miljardia on lainaa ja 390 miljardia avustusmuotoista tukea.
Suomen tavoitteena oli laskea elpymisvälineen kokoa, mutta tässä ei onnistuttu. Sen sijaan avustusmuotoista tukea saatiin laskettua alkuperäisestä 500 miljardista 110 miljardia. Lainapainotteisuus paketista kasvoi saman verran. Lisäksi Suomi saa erillisen 100 miljoonan euron lisärahan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutuille alueille.
– Viime yönä saavutettu sopu uudesta elpymisvälineestä ja monivuotisesta rahoituskehyksestä tukee kokonaiskysynnän toipumista Euroopassa. Se tarjoaa myös vastauksia koronan aiheuttaman sosiaalisen ja terveydellisen kriisin torjuntaan, kirjoittaa Li Andersson.
Vähintään 30 prosenttia rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä on tuettava ilmastotavoitteita. Lisäksi kaiken rahoituksen tulee tukea Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.
uutiskirje 
