”Koronaviruksen leviämisen ehkäisy on uudella tavalla tehnyt näkyväksi yhteiskunnallisen epätasa-arvon”.
Suomi oli siirtynyt korona-aikaan vain pari viikkoa aiemmin, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jo esitti edelleen pitävän analyysin Kansan Uutisten maaliskuun kolumnissaan.
Siihen nähden, miten sopimattomana jotkut kokoomuslaiset pitivät ministerin kirjoitusta kaikille yhteisessä kriisissä, Andersson kirjasi oikeastaan itsestäänselvyyksiä:
”Sosiaalisessa mediassa ihmiset jakavat keskenään meemejä ja tarinoitaan etätyöstä kotitoimistoissaan. Näitä eivät kuitenkaan voi jakaa kaikki ne duunarit, jotka aamulla menevät töihin samalla tavalla kuin aikana ennen koronaa. Kaupan kassat, siivoojat, linja-autojen kuljettajat, lähi- ja sairaanhoitajat, lastenhoitajat sekä varhaiskasvatuksen opettajat tekevät työtä, jota ilman yhteiskunta ei pyöri.”
Jo keväällä saatiin paljon todistusaineistoa siitä, että oikeassa oli Andersson eivätkä kokoomuslaiset.
Nyt koronan leviäminen on kiihtynyt uudelleen jonkin verran, mutta tilanne näyttää olevan viranomaisten hallinnassa.
Pidemmällä aikavälillä suurempi ongelma ovat koronan takia syventyvät sosioekonomiset erot. Niihin hallitus on esittänyt joitakin täsmälääkkeitä, mutta koska eduskunta lomailee kuukausikaupalla, lakien säätäminen ja toimeenpano venyy pitkälle syksyyn.
Uusin osoitus koronan luokkaluonteesta ovat maskit. Tätä kirjoittaessa THL:n suositusta vasta odotettiin, mutta moni taho, muun muassa Turun joukkoliikenne, on jo ottanut käyttöön oman suosituksensa.
Maskisuositus, jopa -pakko ainakin joissain tilanteissa on varmasti paikallaan, mutta se asettaa kansalaiset jälleen epätasa-arvoiseen asemaan. Kyse voi olla sadoissa euroissa laskettavasta uudesta menoerästä kattilakuntaa kohden.
Kuluttajaliitto laski, että esimerkiksi julkisilla liikennevälineillä töihin ja kouluun liikkuvan kahden aikuisen ja kolmen lapsen perheen kuukausittaiset menot kasvaisivat maskien käytön myötä lähes 200 eurolla.
Sosten erityisasiantuntija Erja Saarinen sanoi maskisuosituksen noudattamisen voivan olla taloudellisesti mahdotonta esimerkiksi toimeentulotuella eläville lapsiperheille, pienituloisille eläkeläisille, paperittomille maahanmuuttajille ja asunnottomille.
Hyvin toimeentuleville maskisuositus ei ole iso menoerä. Me myös voimme tehdä etätyötä ja välttyä tartunnoilta joukkoliikenteessä.
– Kun perheessä säästetään käytännössä jo kaikesta: vaatteista, ruuasta, lapset ei mene ystävien synttäreille ja harrastuksia ei ole – silloin ei ole enää mahdollista tehdä tällaisia hankintoja, hyväntekeväisyysjärjestö Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila sanoi Ylen uutisessa.
Kysymys on paitsi terveydestä, myös tasa-arvosta. Maskien on oltava maksuttomia niitä tarvitseville.
Kansan Uutisten politiikan toimittaja.
uutiskirje 