Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) painotti Suomessa toimivien yritysten ja niiden verkostojen merkitystä Suomen kansantalouden menestyksestä koronaepidemian jälkeen viriävässä kansainvälisessä kysynnässä.
Vanhanen avasi budjetin lähetekeskustelun keskiviikkona aamupäivällä.
Hallitus luo omalta osaltaan edellytyksiä yritysten kilpailukyvylle.
– Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle, energiaintensiivisille yrityksille luodaan uusi sähköistämistuki ja väylämaksujen puolittamista jatketaan. Näillä on merkitystä ja ne vastaavat elinkeinoelämän toiveisiin, Vanhanen sanoi.
Hänen mukaansa hallitus voi luoda menestykselle edellytyksiä, mutta menestys uudessa kilpailutilanteessa ratkaistaan kuitenkin yrityksissä ja niiden kyvyssä vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
– Yritysten kilpailutilanteet poikkeavat jatkossa paljon jopa saman toimialan sisälläkin. Siksi yrityskohtaisten ratkaisujen merkitys korostuu. Voi hyvinkin käydä niin, että koko työelämä ja tapamme tehdä työtä muuttuvat pysyvästi. Suomessa toimivat yritykset ja työntekijät ovat tässä kisassa samassa joukkueessa. Työntekijöiden ja työnantajien yhteiset edut tunnistaen on uudistettava työmarkkinoiden toimintaa.
– Hallitus ja eduskunta reagoivat koko ajan kriisiin ajassa. Meillä on syytä odottaa, että työmarkkinoilla kyetään tarvittaessa samaan, Vanhanen pani painetta työmarkkinajärjestöille.
”Koronakriisin hoito on tehokkainta talouspolitiikkaa”
Vuoden 2021 budjettiesityksen Vanhanen sanoi varmistavan, että koronan väliaikaiset vaikutukset eivät muodostu pysyviksi.
– Korostan edelleen, että koronakriisin hoito on nyt tehokkainta talouspolitiikkaa ja hallitus rakentaa budjetillaan kriisin yli siltaa niin yrityksille kuin ihmisillekin.
Julkisen talouden vakauttamisesta ei Vanhasen mukaan voi tinkiä vaikka koronakriisi sysäsi Suomen pois tasapainoon vuonna 2023 johtavalta polulta.
Hallitus määritteli julkisen talouden kestävyystiekartassa keskeiset toimenpidekokonaisuudet julkisen velan vakauttamiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista valtionvarainministeriön arvion mukaan noin viidellä miljardilla eurolla.
– Toimenpiteitä ovat työllisyystoimet, kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, julkisen talouden tuottavuus ja kustannusvaikuttavuus sekä sote-uudistus. Kestävyystiekartta viimeistellään kehysriihessä ensi keväänä, Vanhanen sanoi.
Elpymisväline marraskuussa eduskuntaan
Valtiovarainministeri puolusti jälleen myös EU:n elpymisvälinettä osana sillanrakennustyötä.
– Suomen reitti maailmantalouden kasvuun käy Euroopan kautta, joten Euroopan nopea elpyminen on erityisen tärkeää meille. Hallitus antaa marraskuun lopulla eduskunnalle selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Selonteko kertoo, miten käytämme mahdollisimman vaikuttavasti EU:n elpymisvälineen tarjoamat investointien ja uudistusten mahdollisuudet.
Vanhanen kertoi, että linjaukset viedään ensi vuoden alkupuolella täydennyksenä nyt annettavaan talousarvioon.
– Pidän Suomen edun mukaisena, että eduskunta näyttäisi omalta osaltaan vihreää valoa elpymisvälineen hyväksymiselle.