EU-komissio ei aio pakottaa Suomea tai muitakaan pohjoismaisia jäsenmaita säätämään lakia minimipalkasta. Oikeastaan päinvastoin: tänään esitellyllä minimipalkkadirektiivillä komissio jopa kannustaa muita EU-maita Pohjoismaista tutun työehtosopimusneuvottelumallin vahvistamiseen.
Minimipalkkadirektiivillä pyritään puuttumaan ongelmaan siitä, että työstä saatava palkka ei läheskään aina riitä elämiseen EU-maissa. Työkomissaari Nicolas Schmit kertoo komission päätyneen pohdinnassaan siihen, että työehtosopimusneuvottelumalli vaikuttaa olevan tehokkain keino työehtojen ja palkkojen parantamiseen.
Komission tavoitteena on, että 70 prosenttia työntekijöistä saataisiin EU-maissa työehtosopimusten piiriin. Schmit korostaa, että kyseessä on pidemmän aikavälin pyrkimys, eikä siitä ole tarkoitus tehdä sitovaa tavoitetta.
– Ymmärrämme, että (tavoitteen saavuttaminen) vaatii paljon toimia, paljon muutoksia järjestelmissä ja työmarkkinoilla, Schmit sanoi STT:lle, Ruotsin uutistoimisto TT:lle ja Tanskan Ritzaulle antamassaan haastattelussa.
Vähintään 70 prosentin kattavuus toteutuu noin 10 jäsenmaassa, mukaan lukien Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna julkistaman tutkimuksen mukaan 89 prosenttia palkansaajista kuului Suomessa työehtosopimusten piiriin.
Komissio ei voi puuttua Metsäteollisuuden irtautumiseen työehtosopimusneuvotteluista
Tarjoaisiko EU:n minimipalkkadirektiivi turvaa suomalaiselle työmarkkinamallille, jos se jostain syystä alkaisi tulevaisuudessa rapautua? Järjestelmän tulevaisuuden näkymät nousivat keskusteluun kuun alussa, kun työnantajia edustava Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten neuvottelemisen.
Schmitin mukaan direktiivillä ei voi pakottaa yhtäkään osapuolta pitämään kiinni työehtosopimusneuvotteluista.
– Nämä ovat kansallisia kysymyksiä, ja ne on ratkaistava kansallisella tasolla. Komissio ei voi puuttua siihen ja tulla sanomaan, että työehtosopimusneuvotteluissa on pysyttävä. Yleinen viestimme on, että työehtosopimusneuvottelut ovat hyväksi taloudelle ja työmarkkinoille sekä muutoksille, joita käymme läpi, Schmit sanoo.
Metsäteollisuuden ilmoituksen jälkeen vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson toi esiin, että Suomessa voisi olla tarvetta minimipalkkalain säätämiselle.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuitenkin toppuutteli laajojen johtopäätösten vetämistä yhden uutisen perusteella ja sanoi, ettei näe akuuttia tarvetta minimipalkkalaille.
Minimipalkkaa ei määritellä tarkalleen
Komissio esittää minimipalkasta direktiiviä, eli jäsenmaiden olisi täytettävä siinä määritellyt vähimmäistavoitteet, mutta kukin saisi päättää itse, miten asia kansallisissa laeissa toteutetaan.
Schmitin mukaan komissio ei ota ehdotuksessaan kantaa siihen, mikä minimipalkkatason tulisi tarkalleen olla kussakin EU-maassa. Sen sijaan määritelmänä on, että elämiseen riittävä palkka on turvattava.
– Emme määrittele palkkoja, vaan annamme raamit, jotka kannustavat jäsenmaita arvioimaan minimipalkkatasoaan niin, että minimipalkka mahdollistaa reilut työ- ja elinolot, Schmit sanoo.
Direktiivi tulisi voimaan todennäköisesti vasta joidenkin vuosien kuluttua. Ensin sen on käytävä läpi parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyt. Mahdollisen hyväksynnän jälkeen luvassa olisi vielä siirtymäaika.
Paljon kritiikkiä ennakkoon
Valmisteluvaiheessa Pohjoismaat suhtautuivat penseästi ajatukseen yhteisestä minimipalkkalinjauksesta. Erityisesti Ruotsista ja Tanskasta on tullut jyrkkää vastustusta ja asian säätämistä direktiivin tasolla on arvosteltu. Myös Suomessa esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut EU:n minimipalkkaesitystä.
Kysyttäessä kritiikistä komissaari Schmit naurahtaa ja kertoo toivovansa, että uusi ehdotus kääntäisi kriitikkojen päätä.
– Jos he lukevat ehdotuksen, he toivottavasti viimein pehmentyvät. Minun täytyy sanoa, etten aina ole ymmärtänyt (kritiikin) perusteita. Direktiiviä on pelätty, koska ajatuksena oli, että direktiivi puuttuisi työmarkkinoiden hallintaan. Tämä ei ole ollut tarkoitus, että puuttuisimme ruotsalaisiin tai tanskalaisiin työmarkkinoihin, Schmit sanoo.
Schmit korostaa, että direktiivissä ei pakoteta yhtäkään maata säätämään minimipalkkalakia eikä sillä pakoteta muuttamaan järjestelmiä niin, että työehtosopimuksista tulisi yleissitovia.
Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikkia sopimusalan työnantajia noudattamaan sopimuksen määräyksiä, vaikka työnantaja ei kuuluisi sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon.
Yleissitovuus erottaa Suomen järjestelmää Ruotsista ja Tanskasta.
Tasapainoa sisämarkkinoiden kilpailuolosuhteisiin
Mitä hyötyä minimipalkkadirektiivistä sitten olisi pohjoismaalaisille, jos se ei juuri muuta nykytilaa?
Komissaari Schmit kääntää huomion EU:n sisämarkkinoihin. Yhteinen minimipalkkalinjaus voi tasapainottaa kilpailutilannetta suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten näkökulmasta, jos palkkojen polkemiseen pystytään puuttumaan esimerkiksi EU:n itäisissä jäsenmaissa.
Schmit sanoo, että hyvin toimivat palkkausjärjestelmät kohtaavat avoimessa taloudessa paljon paineita, jos kilpailu toisaalla perustuu huonoihin palkkoihin ja työehtoihin. Sen vuoksi hänen mukaansa EU:n työmarkkinoilla kaivataan lähentymistä.
uutiskirje 
