KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Komissio patistaa kaikkia EU-maita ottamaan mallia Suomesta ja muista työehtosopimusneuvotteluihin nojaavista maista

EU:n työkomissaarin Nicolas Schmitin mukaan työehtosopimusneuvottelumalli vaikuttaa olevan tehokkain keino työehtojen ja palkkojen parantamiseen.

EU:n työkomissaarin Nicolas Schmitin mukaan työehtosopimusneuvottelumalli vaikuttaa olevan tehokkain keino työehtojen ja palkkojen parantamiseen. Kuva: Lehtikuva/Francois Walschaerts

Minimipalkkadirektiivillä pyritään takaamaan riittävä toimeentulo kaikille työntekijöille, tarkkaa palkkatasoa ei kuitenkaan määritellä.

STT–Heta Hassinen
28.10.2020 15.57
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

EU-komissio ei aio pakottaa Suomea tai muitakaan pohjoismaisia jäsenmaita säätämään lakia minimipalkasta. Oikeastaan päinvastoin: tänään esitellyllä minimipalkkadirektiivillä komissio jopa kannustaa muita EU-maita Pohjoismaista tutun työehtosopimusneuvottelumallin vahvistamiseen.

Minimipalkkadirektiivillä pyritään puuttumaan ongelmaan siitä, että työstä saatava palkka ei läheskään aina riitä elämiseen EU-maissa. Työkomissaari Nicolas Schmit kertoo komission päätyneen pohdinnassaan siihen, että työehtosopimusneuvottelumalli vaikuttaa olevan tehokkain keino työehtojen ja palkkojen parantamiseen.

Komission tavoitteena on, että 70 prosenttia työntekijöistä saataisiin EU-maissa työehtosopimusten piiriin. Schmit korostaa, että kyseessä on pidemmän aikavälin pyrkimys, eikä siitä ole tarkoitus tehdä sitovaa tavoitetta.

– Ymmärrämme, että (tavoitteen saavuttaminen) vaatii paljon toimia, paljon muutoksia järjestelmissä ja työmarkkinoilla, Schmit sanoi STT:lle, Ruotsin uutistoimisto TT:lle ja Tanskan Ritzaulle antamassaan haastattelussa.

Vähintään 70 prosentin kattavuus toteutuu noin 10 jäsenmaassa, mukaan lukien Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna julkistaman tutkimuksen mukaan 89 prosenttia palkansaajista kuului Suomessa työehtosopimusten piiriin.

Komissio ei voi puuttua Metsäteollisuuden irtautumiseen työehtosopimusneuvotteluista

Tarjoaisiko EU:n minimipalkkadirektiivi turvaa suomalaiselle työmarkkinamallille, jos se jostain syystä alkaisi tulevaisuudessa rapautua? Järjestelmän tulevaisuuden näkymät nousivat keskusteluun kuun alussa, kun työnantajia edustava Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten neuvottelemisen.

Schmitin mukaan direktiivillä ei voi pakottaa yhtäkään osapuolta pitämään kiinni työehtosopimusneuvotteluista.

– Nämä ovat kansallisia kysymyksiä, ja ne on ratkaistava kansallisella tasolla. Komissio ei voi puuttua siihen ja tulla sanomaan, että työehtosopimusneuvotteluissa on pysyttävä. Yleinen viestimme on, että työehtosopimusneuvottelut ovat hyväksi taloudelle ja työmarkkinoille sekä muutoksille, joita käymme läpi, Schmit sanoo.

Metsäteollisuuden ilmoituksen jälkeen vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson toi esiin, että Suomessa voisi olla tarvetta minimipalkkalain säätämiselle.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuitenkin toppuutteli laajojen johtopäätösten vetämistä yhden uutisen perusteella ja sanoi, ettei näe akuuttia tarvetta minimipalkkalaille.

Minimipalkkaa ei määritellä tarkalleen

Komissio esittää minimipalkasta direktiiviä, eli jäsenmaiden olisi täytettävä siinä määritellyt vähimmäistavoitteet, mutta kukin saisi päättää itse, miten asia kansallisissa laeissa toteutetaan.

Schmitin mukaan komissio ei ota ehdotuksessaan kantaa siihen, mikä minimipalkkatason tulisi tarkalleen olla kussakin EU-maassa. Sen sijaan määritelmänä on, että elämiseen riittävä palkka on turvattava.

– Emme määrittele palkkoja, vaan annamme raamit, jotka kannustavat jäsenmaita arvioimaan minimipalkkatasoaan niin, että minimipalkka mahdollistaa reilut työ- ja elinolot, Schmit sanoo.

Direktiivi tulisi voimaan todennäköisesti vasta joidenkin vuosien kuluttua. Ensin sen on käytävä läpi parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyt. Mahdollisen hyväksynnän jälkeen luvassa olisi vielä siirtymäaika.

Paljon kritiikkiä ennakkoon

Valmisteluvaiheessa Pohjoismaat suhtautuivat penseästi ajatukseen yhteisestä minimipalkkalinjauksesta. Erityisesti Ruotsista ja Tanskasta on tullut jyrkkää vastustusta ja asian säätämistä direktiivin tasolla on arvosteltu. Myös Suomessa esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut EU:n minimipalkkaesitystä.

Kysyttäessä kritiikistä komissaari Schmit naurahtaa ja kertoo toivovansa, että uusi ehdotus kääntäisi kriitikkojen päätä.

– Jos he lukevat ehdotuksen, he toivottavasti viimein pehmentyvät. Minun täytyy sanoa, etten aina ole ymmärtänyt (kritiikin) perusteita. Direktiiviä on pelätty, koska ajatuksena oli, että direktiivi puuttuisi työmarkkinoiden hallintaan. Tämä ei ole ollut tarkoitus, että puuttuisimme ruotsalaisiin tai tanskalaisiin työmarkkinoihin, Schmit sanoo.

Schmit korostaa, että direktiivissä ei pakoteta yhtäkään maata säätämään minimipalkkalakia eikä sillä pakoteta muuttamaan järjestelmiä niin, että työehtosopimuksista tulisi yleissitovia.

Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikkia sopimusalan työnantajia noudattamaan sopimuksen määräyksiä, vaikka työnantaja ei kuuluisi sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon.

Yleissitovuus erottaa Suomen järjestelmää Ruotsista ja Tanskasta.

Tasapainoa sisämarkkinoiden kilpailuolosuhteisiin

Mitä hyötyä minimipalkkadirektiivistä sitten olisi pohjoismaalaisille, jos se ei juuri muuta nykytilaa?

Komissaari Schmit kääntää huomion EU:n sisämarkkinoihin. Yhteinen minimipalkkalinjaus voi tasapainottaa kilpailutilannetta suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten näkökulmasta, jos palkkojen polkemiseen pystytään puuttumaan esimerkiksi EU:n itäisissä jäsenmaissa.

Schmit sanoo, että hyvin toimivat palkkausjärjestelmät kohtaavat avoimessa taloudessa paljon paineita, jos kilpailu toisaalla perustuu huonoihin palkkoihin ja työehtoihin. Sen vuoksi hänen mukaansa EU:n työmarkkinoilla kaivataan lähentymistä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

Uusimmat

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset