Bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa 3,3 prosenttia verrattuna huhti-kesäkuuhun, kertoo Tilastokeskus. Luku on yllättävän suuri, sillä Tilastokeskuksen aiemmassa pikaennakossa bruttokansantuotteen arvioitiin kasvaneen noin 2,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Vuoden takaiseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote supistui 2,7 prosenttia. Aiempi pikaennakko oli –4,0 prosenttia.
Tilastokeskus tarkentaa myös huhti-kesäkuun lukemiaan. Huhti-kesäkuussa bkt laski 3,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Aiempi tieto oli –4,5 prosenttia.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää bruttokansantuotteen kehitystä rohkaisevana merkkinä Suomen talouden koronakestävyydestä.
– Koronakriisi hellittänee otettaan vuonna 2021 kun rokotteet saadaan laajaan jakeluun. Taloushaasteiden ydin siirtyy vähitellen lyhyen aikavälin selviytymisestä pidemmän aikavälin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen ja heikkoon tuottavuuskehitykseen, Kuoppamäki kirjoittaa kommentissaan.
Luvut kertovat Suomen talouden sitkeydestä
Myös Handelsbankenin pääekonomistin Timo Hirvosen mukaan bkt-luvut kertovat Suomen talouden sitkeydestä koronapandemian keskellä.
– Suomen talous on sukeltanut koronan aikana pelättyä vähemmän, Hirvonen kirjoittaa.
Koronan toinen aalto ja talouden rajoittamistoimet Euroopassa jarruttavat hänen mukaansa jonkin verran viennin toipumista. Euroopan osalta talouden rajoittamistoimet ovat kuitenkin maltillisempia kevääseen verrattuna.
Taloustilanteen arviointi vaikeata
Tilastokeskus kertoo, että viennin volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 2,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 12,7 prosenttia vuodentakaisesta.
– Kansantalouden kokonaiskysyntä jäi 6,1 prosenttia vuoden takaista alemmalle tasolle, joten osa bruttokansantuotteen kasvusta tuli varastojen paisumisesta ja tilastovirheestä, mikä osaltaan kertoo taloustilanteen arvioinnin vaikeudesta, Kuoppamäki sanoo.
uutiskirje 
