Sote-uudistus jakaa kuntapäättäjiä puoluekannan, alueen ja kunnan koon mukaan. Odotetusti sote-uudistuksen hallituspuolueiden – SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton – valtuutetuista enemmistö luottaa sote-uudistukseen.
SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettujen selvä enemmistö eli 55–70 prosenttia uskoo, että palvelujen määrä, laatu ja saatavuus säilyvät nykyisellään tai paranevat uudistuksen myötä.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutettukyselytutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä vain osa on viemässä sote-uudistusta kunnissaan eteenpäin. Ensi vuoden huhtikuussa pidettävissä kuntavaaleissa valitaan uudet päättäjät.
Odotetusti sote-uudistuksen kannatus on hallituspuolueiden – SDP.n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettujen keskuudessa.
Keskeisten hallituspuolueiden kannatus on vähän vaille 80-prosenttista. Myös RKP:n valtuutetuista yli puolet tukee uudistusta. Keskimäärin kolme viidestä valtuutetusta kannattaa uudistusta, joka neljäs vastustaa ja joka kymmenes ei osaa sanoa kantaansa.
Oppositiossa ja suurissa kaupungeissa ollaan vastahankaan
Odotetusti sote-uudistukseen asennoituvat muita kielteisemmin kokoomuslaiset ja perussuomalaiset. Perussuomalaisista valtuutetuista uudistusta kannattaa joka kolmas ja kokoomusvaltuutetuista reilu kolmannes. Molemmissa puolueissa joka kymmenes jättää kantansa auki.
Yli puolet kokoomuslaisista ja perussuomalaisista valtuutetuista uskoo palvelujen heikentyvän. Suurimmat kaupungit ovat kyseenalaistaneet sote-uudistuksen Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla.
Myös yli 100 000 asukkaan kaupunkien valtuutetuista osa on liittynyt rintamaan, joissa kannattajia ja vastustajia on saman verran, eli 44–44 prosenttia.
Kaikissa muissa kunnissa enemmistö kuntapäättäjistä suhtautuu myönteisesti hallituksen sote-uudistukseen. Kaksi kolmasosaa kannattaa uudistusta 50 000–100 000 asukkaan kunnissa ja lähes saman verran alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Pohjois-Karjassa ollaan hallituksen sote-uudistuksen takana lähes sataprosenttisesti. Kannatus onkin vankkaa Itä-Suomessa, Kainuussa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, joissa tukena on kolme neljästä valtuutetusta.
Nihkeintä suhtautuminen on Uudellamaalla, jossa alle puolet eli 43 prosenttia kannattaa uudistusta. Hieman yli puolet valtuutetuista on uudistuksen takana Etelä-Pohjanmaalla, Kymessä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Muissa maakunnissa kannatus vaihtelee 60–70 prosentissa.
Porua rahoituksesta
Sote-uudistuksen rahoitus on herättänyt suuria tunteita. Jotkut kunnat ja kaupungit laskevat häviävänsä ja joutuvansa muiden maksumieheksi. Tämä näkyy myös valtuutettukyselyssä.
Joka neljäs vastustaa sote-uudistuksen palvelujen tarpeeseen perustuvaa rahoitusmallia. Suuri joukko eli joka kuudes ei osaa sanoa kantaansa. RKP:n valtuutettuja lukuun ottamatta kaikkien muiden puolueiden valtuutettujen enemmistö tai ainakin suurempi osa kannattaa kuin vastustaa esitettyä palvelujen tarpeen mukaista rahoitusmallia.
Kysely on toteutettu marraskuussa. Virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastasi 1 362 valtuutettua Suomen 8 927 valtuutetusta.
uutiskirje 