Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) antaa tänään julkaisemassaan raportissa kehuja hallituksen koronatoimille.
Hallituksen finanssipoliittiset toimet koronakriisin hoitamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia ajoitukseltaan ja mittakaavaltaan. Toimilla on pystytty lieventämään kriisin taloudellisia vaikutuksia, virasto toteaa vuoden 2020 finanssipolitiikan valvonnan raportissaan.
Sen mukaan koronakriisiin tulisi jatkossakin vastata aktiivisella finanssipolitiikalla, vaikka kriisi ja sen hoito finanssipoliittisin toimin nostavat julkista velkaa voimakkaasti.
– Matala korkotaso auttaa julkista taloutta tällä hetkellä, eikä aiempaa korkeampi velkataso ole välttämättä kestämätön julkiselle taloudelle, VTV:n johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.
Raportissa kerrataan, että päätösperäisellä finanssipolitiikalla tuettiin sekä yrityksiä että kotitalouksia heti keväällä, kun rajoitustoimet ja suositukset sulkivat yhteiskunnan.
Varsinainen elvytys käynnistyi kesällä 2020 järeimpien rajoitustoimien päätyttyä, ja syksyn edetessä määrärahojen tarvearvioita on tarkistettu toteumatiedon pohjalta sekä lisätty testauskapasiteettia yhteiskunnan avoinna pitämiseksi.
Ensin vuoden budjettiesityksessä talouden elvytys jatkuu, joskin vaimeampana kuin vuonna 2020. VTV pitää talouskasvua tukevan finanssipolitiikan jatkamista vuonna 2021 perusteltuna, koska epidemia vaikuttaa talouteen ensi vuonnakin.
Korona iski nuorten työllisyyteen
Koronan työllisyysvaikutukset näkyvät ainakin toistaiseksi eniten lomautuksina, ei irtisanomisina.
Kriisin vaikutukset työmarkkinoilla osuvat erityisesti nuoriin aikuisiin. Viimeksi kuluneen vuoden aikana eniten on pienentynyt alle 25-vuotiaiden palkkasumma. Nuoret aikuiset ovat myös hakeneet eniten Kelan työttömyysetuutta. VTV:n mukaan tämä selittyy sillä, että monet nuoret eivät vielä täytä ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan vaadittavaa työssäoloehtoa tai eivät ole työttömyyskassan jäseniä.
Kotimaista kysyntää voidaan tukea kriisin aikana finanssipoliittisella elvytyksellä, epidemian hallinnalla ja sillä, että yhteiskunta pidetään avoinna, VTV toteaa raportissaan. Näin voidaan lieventää myös kriisin haitallisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia Suomen talouteen ja samalla tukea julkisen talouden kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.
Ruotsista ei ole malliksi
Aivan viime aikoina oppositio on vaatinut eduskunnassa Suomea ottamaan mallia Ruotsista ja elvyttämään veronkevennyksillä. Ainakin tähän asti Suomi on kuitenkin hoitanut kriisiä talouden ja työllisyydenkin kannalta paremmin kuin Ruotsi. Työmarkkinoiden ja talouden kehitys on ollut suotuisampaa.
Ruotsin BKT supistui vuoden 2020 toisella neljänneksellä jopa 8,8 prosenttia, Suomen 4,4 prosenttia. Ruotsin nettovienti, viennin ja tuonnin erotus, supistui, Suomen kääntyi positiiviseksi. Molemmissa maissa yksityinen kulutus väheni yhtä paljon.
Käytettävissä olevan tiedon perusteella Ruotsin päätösperäinen elvytys on ollut 11,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja Suomen 7 prosenttia.
”Velkasuhde vakautettava”
– On kuitenkin erittäin tärkeää vakauttaa velkasuhde tämän vuosikymmenen aikana, jotta velan aiheuttama riski ei nouse liian suureksi, Sainio toteaa.
Hallituksen suunnitelmissa työllisyystoimilla on tässä suuri rooli, mutta raportissa pidetään tähänastisten toimien vaikutusta julkiseen talouteen vaatimattomana verrattuna tavoitteeseen.
VTV pitää perusteltuna, että koronakriisistä huolimatta työllisyyttä yritetään edelleen kasvattaa. Syksyllä 2020 hallitus asetti alkuperäistä suuremman mutta aikataulultaan väljemmän työllisyystavoitteen. Tavoite nousi 60 000:sta 80 000 työlliseen, ja aikataulu venyi hallituskaudesta vuosikymmenen loppuun.
Hallituksen ns. kestävyystiekartassa on määritelty, että uudella työllisyystavoitteella vahvistettaisiin julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
– Tavoite on vaativa, ja tähän mennessä tehtyjen työllisyyspäätösten vaikutukset julkistalouteen ovat arviomme mukaan olleet vaatimattomia. Lisäksi on riski, että edes kestävyystiekartassa kuvatulla työllisyyden lisäyksellä ei saavuteta tavoiteltuja julkistaloudellisia vaikutuksia. Tiekartan nykyinen versio perustuu optimistiseen oletukseen, että toteutettavista työllisyystoimista ei koidu lainkaan kustannuksia julkiselle taloudelle, VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler huomauttaa..
VTV patistaa hallitusta tarkentamaan julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet ja niiden julkistaloudelliset vaikutukset. Lisäksi tiekartassa olisi huomioitava ennusteiden ja velkaskenaarioiden epävarmuus.
uutiskirje 
