Vasemmistoliittoa perustuslakivaliokunnassa edustava Anna Kontula ei ottanut puheessaan suoraan kantaa ulkoministeri Pekka Haaviston toimintaan al Holin tapauksessa. Hän on yhtynyt mietintöön ja sen perusteluihin.
Sen sijaan Kontula nosti esiin kysymyksiä ministerivastuuasioiden sääntelystä ja perustuslakivaliokunnan roolista.
Hän sanoi ministerisyytteen nostamisen edellytyksiä koskevan perustuslain 116 pykälän olevan vaikeaselkoinen, monitulkintainen ja syytteen nostamiskynnyksen osalta epäjohdonmukainen.
– Sen mukaan syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan nostaa, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
– Pykälä viittaa kahteen vaihtoehtoiseen tekotapaan: tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta tapahtuneeseen ministerin tehtävien olennaiseen rikkomiseen tai muutoin selvästi lainvastaiseen menettelyyn virkatoimessaan. Muotoilu jättää avoimeksi, koskevatko listatut olennaisuus- ja selvyysvaatimukset kumpaakin tekotapaa vai eri tekotapoja.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi lausunnossaan säännökselle olevan mahdotonta antaa sellaista tulkintaa, joka olisi johdonmukainen yhtäältä säännöksen sanamuodon ja toisaalta sen perusteluissa esitettyjen säännöksen tavoitteiden ja tarkoitusten kanssa.
Muistutuksen tekijät syyttäjinä ja tuomareina
Toiseksi prosessin kuluessa nousi Kontulan mukaan esiin kysymys siitä, keiden ylipäänsä tulisi olla asiaa käsittelemässä ja siitä päättämässä.
Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuudesta voidaan panna vireille vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella. Haaviston asiassa osa muistutuksen tehneistä osallistui myös asian käsittelyyn perustuslakivaliokunnan jäseninä.
Kontula sanoi, että jatkossa tulisi puuttua siihen, että prosessi ei mahdollista oikeusvaltiokehitykseen sopimattomia kaksoisrooleja.
– Korostan, että puheena olevassa prosessissa muistutuksen tehneet ja asian käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa osallistuneet kansanedustajat ovat toimineet lain, olemassa olevan käytännön ja esitöiden sallimalla tavalla. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja esteellisyyskysymyksiä arvioidaan Suomessa nyt muun muassa kansainvälisen oikeuskäytännön kehityksen vuoksi nyt aiempaa tiukemmin.
Järjestelmä hauras, mutta toimiva
Asian käsittelyn loppuvaiheessa julkisuudessa keskusteltiin perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinenkin sanoi torstaina juridiikan ja politiikan menneen osittain sekaisin.
Kontulan tavoin Vehviläinen pohtisi, voivatko ne henkilöt, jotka muistutuksen ministerivastuuasiassa ovat tehneet, olla päättämässä perustuslakivaliokunnassa asiasta.
Kontula sanoi perjantaina suomalaisen lakien perustuslaillisuuden valvonnan järjestelmän olevan kansainvälisesti omintakeinen ja toimivuutensa osoittanut.
– Politisoitumishuolia vastaan puhuvat näytöt, muun muassa valiokunnan työ kahdella viime kaudella sote-uudistuksen parissa sekä perusoikeuksien, oikeusvaltion ja eduskunnan aseman puolustaminen kovan paineen alla tämän vuoden koronarajoitustoimia käsiteltäessä. Ne osoittavat, että perustuslakikontrollimme kestää myös painetta.
Kontula jatkoi järjestelmän olevan silti hauras ja sen vahvistamisesta on syytä keskustella. Perustuslakivaliokunnan korvaamista perustuslakituomioistuimella hän ei kannata, koska se johtaisi valvonnan painottumiseen jälkikäteiseen kontrolliin, mahdollisesti vuosienkin viiveellä.
– Paremmin voisikin toimia perustuslakivaliokunnan intergriteettiä suojaavien mekanismien vahvistaminen ja toisaalta tuomioistuinten valtuuksien laajentaminen jälkikontrollin osalta.
– Perustuslakivaliokunnan päätehtävä eli lakien perustuslainmukaisuuden arviointi on kuitenkin syytä erottaa ministerivastuuasian käsittelystä. Ministerivastuuasioiden käsittelyä koskevaa sääntelyä lienee paikallaan arvioida, mutta olisin hyvin varovainen epäluottamuksen lietsomisessa perustuslakivaliokunnan perustehtävän hoitoa kohtaan, Kontula sanoi.
uutiskirje 
