Rahapeliongelmia on yleisimmin pienituloisilla ihmisillä, jotka ovat työttömiä tai lomautettuja. Asia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista, jossa on selvitetty viime vuoden rahapelaamista Manner-Suomessa.
Alaikäisten pelaaminen on yleistä, vaikka ikäraja on 18 vuotta. Raportin mukaan 15–17-vuotiaista rahapelejä pelasi 41 prosenttia.
Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluin, joita tehtiin 3 994 suomalaisen kanssa. Heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon rahaa he ovat käyttäneet vuoden aikana rahapeleihin. 2,5 prosenttia vastaajista pelasi puolet kokonaissummasta, joka väestötutkimuksen mukaan peleihin käytetään. Tässä eniten rahaa kuluttavan, noin 72 000 hengen osuudessa, 62 prosenttia rahasta tuli henkilöiltä, joilla oli rahapeliongelma.
THL:n erikoistutkija Anne Salonen toteaa, että vastaajien omaan arviointiin perustuvat kulutusluvut ovat usein alhaisempia kuin todellinen kulutus.
– Silloin, kun henkilöiltä kysytään omasta rahapelaamisesta, he arvioivat tyypillisesti sen alakanttiin. Erityisesti ne, jotka pelaavat paljon, saattavat jättää kertomatta tai vähätellä pelaamistaan, Salonen kommentoi STT:lle.
Riskitason pelaaminen on vähentymässä
Rahapeliongelmat liittyvät raportin mukaan usein muihin ongelmiin. Esimerkiksi lähipiirin rahapeliongelmat lisäävät todennäköisyyttä sille, että ihmisillä on ongelmia pelaamisen kanssa.
Digipelejä ongelmallisesti pelaavilla on muita ihmisiä useammin myös rahapeliongelmia. Digipelaamisella tarkoitetaan video-, konsoli-, tietokonepelejä, joita ei pelata rahasta.
Vastaavia tutkimuksia on julkaistu vuosina 2007 ja 2015. Vuonna 2007 puolet rahapelien kulutuksesta tuli 4,2 prosentilta pelaajista. Vuonna 2015 vastaava luku oli 5,2.
Vuotta 2019 koskevia ensimmäisiä tuloksia julkaistiin jo keväällä. Tiistaina julkaistuun raporttiin on koottu kaikki tulokset.
– Keväällä julkaistut tulokset osoittivat, että riskitason rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa, mikä on hyvä suunta. Huolestuttavaa on, että pieni pelaajaryhmä häviää ja kokee peliongelmia jopa aiempaa enemmän, erikoistutkija Salonen arvioi.
uutiskirje 
