Helsinkiläinen Mira-Veera Auer on jouluihminen. Tuore vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja viettää ensimmäistä kertaa joulua ydinperheensä eli 14-kuisen Väinön ja puolisonsa Joonas Tuomivaaran kanssa.
– Olemme olleet monta kertaa Joonaksen äidin luona Torniossa, mutta nyt ajattelimme rauhoittaa joulun ajan ja viettää sitä kolmistaan, Auer kertoo.
– Samalla haluamme luoda omaa jouluperinnettä. Kun laittaa itse joulua, valmistaa ruokaa ja leipoo pipareita, tulee itsellekin joulutunnelma. Tietysti myös tapaamme läheisiä joulun tienoilla. Lunta näemme vuodenvaihteen jälkeen pohjoisessa.
Haluamme luoda omaa jouluperinnettä
Auer muistelee lapsuutensa joulujen perinteitä.
– Aamulla syötiin joulupuuro, ja puolilta päivin noteerattiin joulurauhan julistaminen. Lauloimme tontulle, ja sen jälkeen piti olla rauhallisesti, hän kertoo.
– Oli kivaa, kun oli toistuva joulukuvio, jota odotettiin. Siksi on hauska rakentaa omaa perinnettä nyt, kun olemme vakiintuneet.
Joulun uskonnolliseen kertomukseen Auerilla ei ole suhdetta.
– En ole kuulunut kirkkoon koskaan.
Auer toteaa, että häntä ei kuitenkaan häiritse juhlapyhien uskonnollisuus tai kaupallisuus. Ne voi ohittaa.
– Pyhät ovat mukava tekosyy järjestää juhlia. Järjestän itselleni synttäritkin joka vuosi. Ne ovat hyvä syy kokoontua.
Lahjaksi aikaa
Auerin–Tuomivaaran joulupöytä on perinteinen: laatikot ja piparit, joulutortut, joulupuuro. Kumpikin laittaa mielellään ruokaa.
– Mätikakkua suunnittelimme, jos löytyy edullisesti mätiä, Auer sanoo.
– Myös budjettia pitää tarkkailla, mutta aika edullisesti pääsee, kun tekee paljon itse.
– Lohen graavasimme jo ja panimme pakastimeen, Tuomivaara jatkaa.
Vaikka perhe on sekasyöjiä, lihaa ei kaivata joulupöytään.
– Syömme enimmäkseen kasvisruokaa, Auer sanoo.
– Ei liha kuulu jouluun, mutta kala kuuluu.
Hän toteaa pienituloisena oppineensa, että materiaaliset asiat eivät luo juhlaa.
– Rakennamme siitä, mitä on. On tärkeää, että kun joku tulee käymään, meillä on ruokaa tarjolla. Se on mahdollista myös pienituloisen tehdä.
Väinö toki saa lahjoja.
– Väinö saa ihan hirveästi lahjoja koko ajan kaikilta, Auer nauraa.
Enimmäkseen Väinö saa kierrätettyjä tavaroita.
– Ei hän osaa haluta mitään. Pakasterasiat ovat nyt ihan ykkösjuttu, Tuomivaara huomauttaa.
Muuten Auer suosii materian sijaan aikaa ja elämyksiä lahjoissa.
– Kiireisen syksyn jälkeen annan Väinölle lahjaksi keskittynyttä rauhallista yhdessäoloa. Lähdemme risteilylle Tukholmaan.
Tuloerot näkyvät
Väinö on jo viettänyt päiväkodin joulujuhlaa ja ollut mukana tekemässä pipareita ja joulukortteja. Joulupukinkin Väinö tapasi talotoimikunnan järjestämässä puurojuhlassa.
Siellä hän sai lahjankin.
– Siellä Väinö ekaa kertaa tiedostaen avasi paketin. Synttäreillä hän ei vielä tiennyt, mitä paketeilla pitää tehdä, Tuomivaara kertoo.
Hän oli puurojuhlan pukki.
– Lapset odottivat pukkia tosi paljon, ja vaikutti monen lapsen kohdalla siltä, että on ainoa kerta, kun näkee pukin ainakin tänä vuonna, Tuomivaara sanoo.
– Kysyin lapsilta, mitä he toivovat joulupukilta.Yksi sanoi, että en mitään. Kysyin sitten, että mitä, jos pukki kuitenkin tuo jotain. Hän vastasi, että olisi todella onnellinen.
Auer toteaa, että monella jouluun voi liittyä hankalia asioita.
– Yksinäisyys korostuu ja tuloerot näkyvät raa’asti lahjojen hankkimisessa ja joulujuhliin osallistumisessa. Tämä yksi syy siihen, että järjestimme joulupukin puurojuhlaan, joulupukki kun ei ehdi kaikkialle, hän sanoo.
– Mutta täytyy muistaa, että vähäosaisuus tai yksinäisyys ei rajoitu juhlapyhiin. Ne ovat ympärillämme koko ajan.
Ihanan boheemi Jakomäki
Mira-Veera Auer ja Joonas Tuomivaara viettävät mielellään joulua kotonaan siksikin, että koti on Jakomäessä. He ovat asuneet siellä kaksi vuotta. Auer on 557 asuntoa sisältävän Hekan vuokrataloyksikön puheenjohtaja.
– Täällä on kummallinen epätyypillinen yhteisöllisyys. Ehkä se johtuu siitä, että on paljon vuokrataloja ja asukasaktivismia. Ihmiset tutustuvat toisiinsa. Monet kertovat asuneensa täällä 40 vuotta ja on myös paljon paluumuuttajia, Auer toteaa.
– Täällä on on mukavan boheemi meininki, joka sopii meille hyvin.
Jakomäellä on yhä karu maine.
– Väkilukuun suhteutettuna täällä ei kuitenkaan tapahdu paljoa rikoksia, Tuomivaara sanoo.