Miten Suomi voi? -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäisen kyselyn vuodenvaihteessa 2019–2020 osana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanketta.
Alun perin kysely oli tarkoitus tehdä vain kerran. Viime maaliskuussa alkaneen koronapandemian myötä tutkimus sai kuitenkin uusia ulottuvuuksia. Kyselyyn vastanneet kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen uudelleen touko-kesäkuussa. Kahta kyselyä vertaamalla saatiin arvokasta tutkimustietoa suomalaisten työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista koronapandemian aikana. Parhaillaan kerätään kolmatta kyselyä koronavuoden pidemmän aikavälin vaikutuksista.
Kyselyihin vastanneista runsaasta tuhannesta työssä käyvästä suomalaisesta 44 prosenttia kertoi tehneensä aiempaa enemmän etätöitä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan vaikuttaa siltä, että korona-ajan etätyö on tuonut uudenlaisia, työn imua ja laajemmin työhyvinvointia lisääviä voimavaroja.
– Koronakeväänä aiempaa enemmän etänä työskennelleistä 52 prosenttia koki työhön liittyvien itsenäisten päätösten lisääntyneen. Lisäksi 46 prosenttia koki oppineensa uusia, aiempaa parempia työtapoja.
Etätöihin siirtyneistä vastaajista 34 prosenttia koki kuitenkin työtovereilta ja 24 prosenttia esimieheltä saadun tuen vähentyneen.
– Monilla etätöihin siirtyneistä krooninen työväsymys väheni. Vastaavaa myönteistä kehitystä ei kuitenkaan näkynyt niillä, jotka kokivat työtovereilta saadun tuen heikentyneen. Vähäisempi työyhteisöltä saatu tuki näkyi myös vähäisempinä yhteisöllisyyden ja reilun kohtelun kokemuksina.
Lapset voivat tuoda voimavaroja
Etätöitä tehtäessä työssä tylsistyminen lisääntyi.
– Kroonisen työväsymyksen vähentyminen saattaa johtua työn kuormittavien tekijöiden vähentymisestä ja tylsistyminen puolestaan työpäivien toisteisuudesta ja virikkeiden vähenemisestä. Tylsistymistä saattaa lisätä myös työnkuvan kapeutuminen, Hakanen pohtii.
Etätyöntekijät, joilla on kotona asuvia lapsia, kokivat työn imun lisääntyneen enemmän ja vastaavasti työssä tylsistyminen kasvoi vähemmän kuin niillä etätyöntekijöillä, joilla kotona asuvia lapsia ei ollut.
– Monissa lapsiperheissähän piti keväällä etsiä keinoja yhdistää työn tekeminen ja lasten hoiva tai opetus kotona. Lapsiperheelliset etätyöntekijät näyttävät palautuneen tästä varsin hyvin. Samalla joka kolmas heistä koki henkilökohtaisen tai perhe-elämän kuitenkin häirinneen työtä toistuvasti. Harmi kyllä emme selvittäneet kyselyssä, oliko vastaajien perheessä yksi vai kaksi aikuista.
Eri työntekijäryhmiä vertailtaessa työuupumus lisääntyi etätyöaikana ainoastaan esimiesasemassa toimivilla.
Eri työntekijäryhmiä vertailtaessa työuupumus lisääntyi etätyöaikana ainoastaan esimiesasemassa toimivilla.
– Lisäys ei ollut kuitenkaan iso, ja esimiesten työuupumus oli edelleen matalammalla tasolla kuin muulla henkilöstöllä tapaa olla.
Etätyöt eivät korvaa lähitöitä
Erilaisissa asiantuntijatehtävissä etätyö oli lisääntynyt jo ennen koronaa. Myös liikkuva työ oli vahvistunut muun muassa lisääntyneiden koulutustilaisuuksien ja asiakastapaamisten myötä.
Hakanen uskoo korona-ajan osoittaneen selvästi niin työntekijöille kuin työnantajille, että etätyöt eivät pysty korvaamaan lähitöitä.
– Netti- ja videokokoukset eivät ole sama asia kuin livenä tapahtuvat kohtaamiset. Toisten ihmisten tapaaminen on merkittävä voimavara työssä, ja livenä kuulumisia ja ajatuksia pystyy vaihtamaan aivan eri tavalla kuin etäkokouksissa.
Hakasen mukaan moni suomalainen toimitusjohtaja on tuonut esiin huolensa siitä, että etätöiden mahdollinen lisääntyminen heikentää kollektiivista uuden oppimista.
– Etätöitä tehtäessä ihmiset oppivat uusia työtaitoja enemmän itsekseen. Tarvitaan riittävästi yhteistä tekemistä ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista, jotta uutta opitaan kollektiivisesti.
Monilla työpaikoilla on siirrytty viime vuosina avokonttorityöskentelyyn, mikä on tuonut mukanaan ongelmia.
– Monet työntekijät ovat kokeneet avokonttorien olevan hälyisiä, niissä on vaikea keskittyä ja väkeä on liikaa. Jotkut ovatkin tehneet mahdollisuuksien mukaan etätyöpäiviä tai jatkaneet työntekoa kotona varsinaisen työpäivän jälkeen.
Hakanen on huolissaan siitä, että etätöiden mahdollinen lisääntyminen heikentää toimistotilojen laatua entisestään.
– Tämä saattaa lisätä osaltaan työntekijöiden halukkuutta tehdä etätöitä.
Joustavaa yhdistelyä
Hakanen uskoo, että jatkossa työhön liittyvä matkustaminen tulee olemaan vähäisempää kuin ennen korona-aikaa.
– Etäyhteydet ovat osoittautuneet riittävän laadukkaiksi, vaikka teknisiä ongelmia onkin jonkin verran ollut. Työmatkoja tulee tietysti edelleen olemaan, kun eri yhteistyötahojen kanssa halutaan kokonaisvaltaisia vuorovaikutustilanteita. Uskon, että jatkossa niiden suhteen ollaan kuitenkin aiempaa valikoivampia.
Hakanen toteaa, että niin lähi- kuin etätyötä tehtäessä avainasemassa on töiden hyvä organisointi ja oikeudenmukainen johtaminen.
– Tuore seurantatutkimuksemme näyttää, että työhyvinvoinnin kannalta nimenomaan työoloilla on ratkaiseva merkitys: miten oikeudenmukaisia käytäntöjä työpaikalla on, millaista yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta omaan työpaikkaan koetaan ja onko työn epävarmuudessa tapahtunut korona-aikana muutoksia. Tässä on selkeä käytännön viesti työpaikoille ja johdolle.
Hakanen uskoo, että monissa töissä paras lopputulos syntyy lähi- ja etätöiden joustavalla yhdistelyllä.
– Työpaikat ovat saattaneet oppia tähän poikkeusaikana uusia konsteja, joista on hyötyä myös korona-ajan jälkeen.
uutiskirje 
