KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Belo Monten vesivoimala Brasiliassa tuottaa sähköä, mutta uhkaa sademetsäelämää

Belo Monten vesivoimala oli vasta rakenteilla kun tämä kuva otettiin. Käyttöönoton jälkeen on havaittu, että voimala tuottaa vain 40 prosenttia kapasiteetistaan. Tuotanto voi vielä tästäkin laskea, sillä Xingújoen jokilaakson metsäkato vähentää joen vesimäärää.

Belo Monten vesivoimala oli vasta rakenteilla kun tämä kuva otettiin. Käyttöönoton jälkeen on havaittu, että voimala tuottaa vain 40 prosenttia kapasiteetistaan. Tuotanto voi vielä tästäkin laskea, sillä Xingújoen jokilaakson metsäkato vähentää joen vesimäärää. Kuva: IPS/Mario Osava

Joen kansa ei enää tunne jokeaan, sillä tulvaportit ovat muuttaneet vedenpinnan korkeutta.

Rio de Janeiro – IPS/Mario Osava
9.1.2021 10.15

– Me emme enää tunne Xingújokea, nuori brasilialaiseen alkuperäiskansa jurunoihin kuuluva Bel Juruna valittaa.

– Xingún vedet hallitsevat elämäntapaamme, mutta me emme enää osaa navigoida joella, sillä se ei ole luonnollisella korkeudellaan. Belo Monte avaa ja sulkee joen vedenkorkeutta sääteleviä tulvaportteja mielensä mukaan, jurunoiden johtohahmoihin lukeutuva Bel selittää. Kansa kutsuu itseään nimellä yudjá, joen kansa.

Bel Juruna on Miratu -kylän johtaja. Kylän asukkaat kuuluvat juruna-kansaan, jonka jäsenillä on tapana ottaa heimonsa nimi sukunimekseen. Bel Juruna valittaa, että vesivoimalan vedensääntely on häirinnyt joesta monin tavoin riippuvaisen kansan elämää. Voimala puolestaan on osoittautumassa riskisijoitukseksi, sillä tehokkuuslaskelmat ovat osoittautuneet liian optimistisiksi

Bel Juruna on Miratu -kylän johtaja. Kylän asukkaat kuuluvat juruna-kansaan, jonka jäsenillä on tapana ottaa heimonsa nimi sukunimekseen. Bel Juruna valittaa, että vesivoimalan vedensääntely on häirinnyt joesta monin tavoin riippuvaisen kansan elämää. Voimala puolestaan on osoittautumassa riskisijoitukseksi, sillä tehokkuuslaskelmat ovat osoittautuneet liian optimistisiksi Kuva: IPS/Mario Osava

Jättiläismäiset tulvaportit ovat osa Belo Monten vesivoimalaa, jonka omistaa yksityisellä ja julkisella rahalla perustettu Norte Energia -konsortio. Amazonin itäiseen sivujokeen Xingúun rakennettu Belo Monte hyödyntää Volta Grandeksi kutsuttua 130 kilometriä pitkää, u-kirjaimen muotoista joenmutkaa.

Kahdenkymmenen kilometrin mittainen kanava ohjaa suurimman osan virtauksesta oikoreitille, joka vie mutkan toiseen päähän ja 87-metriselle vesiputoukselle. Oikoreitti suojelee Volta Grandea ja sen 25 ihmisyhteisöä tulvimiselta.

Alun perin Volta Grandeen suunniteltiin 1 225 neliökilometrin laajuista tekoallasta, joka olisi peittänyt koko alueen. Tämä 1970-luvun idea on korvattu kahdella pienemmällä, yhteensä vain 478 neliökilometrin altaalla.

Perinnetieto on muuttunut hyödyttömäksi

Marraskuussa 2019 käyttöön vihitty Belo Monte on maailman kolmanneksi suurin voimala. Sen keskimääräiseksi tuotannoksi suunnitellaan 4 571 megawattia. Tuottavuus on vain 40 prosenttia kapasiteetista, sillä voimala on riippuvainen joen virtaamasta. Se vaihtelee sadekauden yli 20 000 kuutiometristä sekunnissa kuivimpien kuukausien alle tuhanteen kuutioon sekunnissa.

Xingújoki on 1 815 kilometriä pitkä ja yksi Amazonin suurimmista sivujoista. Sen keskiosa on vaikeakulkuinen monine näkyvine ja pinnanalaisine kivineen, saarineen ja luotoineen, syvänteineen ja matalikkoineen. Navigointi on vaarallista ja vaatii paikallistuntemusta, mutta vedenpinnan madaltuminen ja luontaisten vedenkorkeusrytmien muuttuminen on tehnyt perinnetiedosta hyödytöntä.

– Me haluamme, että kalojen ja kilpikonnien syömä- ja lisääntymispaikoilla on riittävästi vettä. Vain siten ne voivat lisääntyä ja talven aikana syödä, lihoa ja säilyttää painonsa kesän läpi, etnisen ryhmänsä nimen sukunimekseen ottanut Bel Juruna sanoo. Brasilian alkuperäiskansojen keskuudessa on yleistä, että ihmiset omaksuvat etnisen ryhmänsä nimen sukunimekseen.

Kalat ja keltatäpläiset jokikilpikonnat ovat tärkeitä proteiinin lähteitä Volta Granden ihmisille, etenkin jurunoille.

– Mutta uhattuna on itse elämä, ei vain me. Luonnolta, puilta, kaloilta ja muilta eläimiltä on riistetty vesikierto, Bel kertoo Whatsappissa.

Yllättävää tukea

Juruna-kansan taistelu sai yllättävää tukea valtion ympäristövirastolta IBAMA:lta, joka vuoden 2019 joulukuussa tunnusti, että vesivoimalan luovuttama vesimäärä on niin vähäinen, ettei Volta Granden ekosysteemin ja paikallisen väestön hengissäpysymistä voida taata.

Tuki on yllätys siksi, että presidentti Jair Bolsonaron laitaoikeistolainen hallitus on pikemmin hyökännyt ympäristönsuojelua vastaan kuin puolustanut ympäristöä.

Kun Belo Monten vesivoimala raotti tulvaporttejaan ja päästi ulos ylimääräiset vedet, Miratun kylän joenrannalla sijainneet rakennukset joutuivat veden valtaan. Bel Juruna harmittelee, että joen virtausta säätelevät tulvaportit eivätkä joen luonnolliset syklit.

Kun Belo Monten vesivoimala raotti tulvaporttejaan ja päästi ulos ylimääräiset vedet, Miratun kylän joenrannalla sijainneet rakennukset joutuivat veden valtaan. Bel Juruna harmittelee, että joen virtausta säätelevät tulvaportit eivätkä joen luonnolliset syklit. Kuva: IPS/Mario Osava

IBAMA haluaisi lisätä veden määrää alueella, jolla virtaama on noin 20 prosenttia aiemmasta normaalivirtauksesta. Viraston ympäristöanalyytikot suosittelevat virtaaman merkittävää kasvattamista tammikuusta toukokuuhun. Niin vesi jakautuisi paremmin sähköntuotannon ja elämän ylläpidon kesken.

Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana voimakas vedenvirtaus on tarpeen, jotta kalat ja kilpikonnat pystyvät lisääntymään ja saamaan ravintoa. Xingújoen rantamien elämälle kesän kuivat kaudet ovat vähäisempi uhka kuin talvikauden niukat sateet.

Voimayhtiö vastustaa vaatimuksia, samoin tekee kaivos- ja energiaministeriö. Ne väittävät, että virtaaman muuttaminen johtaisi energiaepävarmuuteen ja korkeampiin kuluttajahintoihin.

Joki on jurunoiden kulttuurille keskeinen

Belo Monten voimalan taloudellista kannattavuutta uhkaa joka tapauksessa jo nyt Xingún jokialueen kuivien kausien pahentuminen. Se johtuu sekä ilmastonmuutoksesta että yläjuoksun voimakkaasta metsäkadosta.

Esimakua tulevasta saatiin sääilmiö El Niñon aiheuttamasta vuoden 2016 kuivuuskriisistä. Kalaa oli aina vain vähemmän ja ne vähätkin olivat laihoja.

– Jurunoille voimalan vaikutus ei rajoitu ruuan saatavuuteen. Se on vaikuttanut vahvasti myös kulttuuriimme, jolle joki on keskeinen tekijä. Me pidämme huolta joesta, joka tarjoaa meille ruuan, toimeentulon ja väylän vierailla toisissa yhteisöissä ja kaupungeissa ja huvitella siellä. Joki tuo iloa elämäämme, Bel Juruna sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään