Näin Kiina selvisi Trumpin tullisodasta

Menneen vuoden aikana oli vaikea pitää lukua Donald Trumpin Kiinalle asettamista tulleista ja muista kaupparajoituksista. Toisen presidenttikautensa aluksi Trump asetti kiinalaisille tuotteille ensin kymmenen prosentin tuontitullin. Maalis­kuussa tullimaksuja nostettiin 20 prosenttiin. Huhtikuussa Kiinan tullit kohotettiin ensin 54 prosenttiin ja pian tämän jälkeen 145 prosenttiin!

Kiina nosti vastavuoroisesti myös yhdysvaltalaisten tuotteiden tulleja mutta hiukan pienemmillä prosenteilla.

Toukokuussa Trump ilmoitti, että Kiinan tulleja pienennetään 30 prosenttiin 90 päivän ajaksi. Määräaikaa jatkettiin elokuussa.

Kiinalaisille rahtilaivoille määrättiin myös ylimääräisiä maksuja Yhdysvaltojen satamissa. Yhdysvaltojen pakotelistalle lisättiin Kiinan suurimmat teknologiayhtiöt, maan suurin laivanvarustamo sekä sähköautojen valmistaja BYD.

Kiina vastasi uusiin pakotteisiin ilmoittamalla, että harvinaisten maametallien vientiin vaaditaan jatkossa erillinen vientilupa, jossa kuvataan tuotteiden käyttötarkoitus. Kiina tuottaa yli 90 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista. Näitä tarvitaan sähköautojen ja älypuhelinten valmistuksessa, elektroniikkateollisuudessa ja aseteollisuudessa.

Trump syytti Kiinaa somekanavallaan ”äärimmäisen aggressiivisesta” kauppapolitiikasta ja uhkasi nostaa Kiinan tulleja marraskuun alusta taas sadalla prosentilla.

New Yorkin pörssissä reagoitiin voimakkaasti Trumpin uhkaukseen uusista tulleista. Pörssi­yhtiöiden arvo laski yhdessä päivässä kaksi biljoonaa dollaria. Suurimpia häviäjiä olivat teknologiayhtiöt.

Hongkongilainen South China Morning Post kertoi samaan aikaan, että Yhdysvaltojen tulleista huolimatta Kiinan vienti oli kasvanut edellis­vuodesta yli kahdeksan prosenttia.

Vienti Kaakkois-Aasian maihin, Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan kohosi 15 prosenttia ja vienti Afrikkaan yli 50 prosenttia.

Kiinasta vietiin muihin maihin etenkin sähköautoja, rakennuskoneita, tietokoneiden komponentteja, litiumakkuja ja aurinkopaneeleja. Sähköautojen vienti kasvoi 24 prosenttia.

Kymmenen prosenttia Kiinan viennistä meni edelleen Yhdysvaltoihin.

Soijapapujen tuonti Yhdysvalloista Kiinaan oli sen sijaan romahtanut, ja viljelijät vaativat Trumpin hallinnolta miljardien dollarien tukipakettia.

Kiinan kauppaministeriöstä kerrottiin, että uhkaukset korkeilla tulleilla eivät ole oikea tapa tulla toimeen Kiinan kanssa.

– Emme halua kauppasotaa, mutta emme myöskään pelkää sitä, ministeriön tiedottaja totesi.

Korkeat tullit ovat kuitenkin hidastaneet Kiinan talouskasvua. Työttömyys on kasvanut nuorten keskuudessa, ja kotimainen kulutus on vähentynyt.

Trump kuvitteli, että tulliuhkausten avulla hän voisi helposti sopia Kiinan presidentin Xi Jin­pingin kanssa soijapapujen ostosta, uusista lentokonekaupoista ja TikTokin Yhdysvaltojen-toimintojen myynnistä.

Kiina on aiemmin tarvinnut Yhdysvalloista varsinkin soijapapuja, lentokoneita ja mikrosiruja. Trumpin tullisodan aikana soijapavut hankittiin Brasiliasta, ja myös muilla aloilla Kiina on onnistunut vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista.

Yhdysvaltalainen Nvidia on maailman johtava grafiikkaprosessorien valmistaja. Yhtiön mikropiirejä käytetään pelikoneissa, puhelimissa ja tekoälyn kehittämisessä. Nvidian uusimpien prosessorien vienti Kiinaan oli pitkään kiellettyä.

Viime kesänä Trump kuitenkin salli Nvidian vanhempien mikropiirien myynnin Kiinaan sillä ehdolla, että firma maksaa myyntivoitoista 15 prosentin veron.

Kiina vastasi kieltämällä Nvidian tuotteiden maahantuonnin maan monopolilain nojalla. Kotimaassa valmistetut mikropiirit olivat viranomaisten mielestä lähes yhtä tehokkaita tekoälyn kehittämiseen kuin Nvidian vanhanmalliset piirit.

Kiinalainen startupyritys DeepSeek onnistui jo vuosi sitten kehittämään tekoälymallin, joka pärjäsi hyvin yhdysvaltalaisille esikuville Chat­GPT:lle, Geminille ja Copilotille.

Myös matkapuhelinyhtiö Huawei kasvatti liikevaihtoaan Yhdysvaltojen pakotteista huolimatta.

Trump uhkasi lokakuussa myös keskeyttää Boeingin lentokoneiden varaosien viennin Kiinaan. Vain pari viikkoa myöhemmin Airbus avasi uuden lentokonetehtaan Tianjinissa Kiinassa. Kiina on myös kehittänyt oman C919-matkustajakoneen, joka operoi parhaillaan maan kotimaan lennoilla.

Kun Trump ja Xi lopulta tapasivat Etelä-Koreassa Aasian ja Tyynenmeren maiden järjestön Apecin kokouksen yhteydessä, osittaiseen sopuun päästiin tullien keventämisestä ja harvinaisten maametallien kaupasta.

Joulukuun alussa Kiina myönsi kolmelle kiinalaisyhtiölle vuoden kestävät harvinaisten maametallien vientiluvat, sen sijaan että jokaista kuljetusta varten tulisi anoa uutta lupaa.

Kiinalaiset maahantuojat ostivat joulukuussa myös seitsemän miljoonaa tonnia soijapapuja Yhdysvalloista, noin puolet Trumpin asettamasta tavoitteesta vuoden loppuun mennessä.

Joulun alla allekirjoitettiin myös sopimus TikTokin Yhdysvaltojen-toimintojen siirrosta yhteisyritykselle, jossa osakkaina ovat ohjelmistofirma Oracle, sijoitusyhtiö Silver Lake, Abu Dhabin emiraatin tekoälyinvestointeihin keskittyvä rahoitusyhtiö MGX sekä TikTokin kiinalainen omistaja ByteDance.

Yhdysvaltojen kongressissa tehtyjen laskelmien mukaan Trumpin tullisota tuli maksamaan yhdysvaltalaisille kuluttajille 159 miljardia dollaria eli noin 1 200 dollaria kotitaloutta kohti.