Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi, että jollain aikataululla on pelättävissä, että koronaviruksen mutaatiot ovat isommissa määrin Suomen murheena. Täyden mittakaavan leviämisen estäminen riippuu Kiurun mukaan siitä, millainen on Suomen valmius tehdä kaikkensa asian eteen.
Hallitus neuvottelee tänään illalla koronatoimien tiukentamisesta erityisesti ärhäkämmän brittimuunnoksen takia.
Kysyttäessä, ehtiikö Suomi rokottamaan tarpeeksi ihmisiä muunnosten leviämisen hillitsemiseksi, Kiuru vastaa, että leviämisen estäminen riippuu pitkälti muista toimista.
Kiuru osallistui tänään EU-maiden terveysministerien kokoukseen, jossa keskusteltiin rokotetilanteesta eri puolilla Eurooppaa. Päällimmäiseksi huoleksi nousi rokotteiden niukka saatavuus, mikä on hidastanut rokottamisen aloitusta eri EU-maissa.
Kiurun mukaan kokouksessa kävi ilmi, miten eri tavalla eri jäsenmaissa on päästy alkuun rokottamisen kanssa.
– Jäsenmaiden osalta erot ovat huomattavat siinä, millä tavalla on päästy liikkeelle ja kuinka nopeasti eri maissa edetään, Kiuru totesi.
Rokotestrategiat vaihtelevat
Eri maiden rokotestrategiat vaihtelevat merkittävästi.
– Se, ketä rokotetaan alkuvaiheessa, on hyvin erilaista eri maissa. Tällainen puhdas massarokottaminen ilman tarkempaa, tiukempaa rokotejärjestystä johtaa tietenkin siihen, että kattavuutta rokottamisessa tulee, Kiuru sanoi.
Kiuru arvioi, että moni jäsenmaa pyrkii ensin rokottamaan riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä, kuten ikäihmisiä, joille rokote voi tuoda merkittävää suojaa sairastumista vastaan.
EU-maista esimerkiksi Tanska on edennyt rokottamisessa melko ripeästi, ja maa on onnistunut rokottamaan jo kaikki halukkaat hoivakotien asukkaat.
uutiskirje 
