KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Raportti: Hallitus heräsi hitaasti koronakriisiin – hallinnon rajojen ylittäminen vaikeaa

Historiallinen päivä 16.3.2020: ministerit julkistivat Suomen olevan poikkeusoloissa.

Historiallinen päivä 16.3.2020: ministerit julkistivat Suomen olevan poikkeusoloissa. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Ensimmäinen kokonaiskatsaus viime kevään tapahtumiin hälyttää valmistautumaan seuraavaan kriisiin jo nyt.

Kai Hirvasnoro
14.1.2021 11.19
Fediverse-instanssi:

Suomessa todettiin poikkeusolot ja otettiin lähinnä sodan uhkaa varten laadittu valmiuslaki käyttöön 16. maaliskuuta 2020. Poikkeusolot päättyivät valtioneuvoston päätöksellä 16. kesäkuuta.

Mitä kriisin alkuvaiheessa tapahtui, kuka otti johdon ja miksi Suomi päätyi eri tielle Ruotsin kanssa? Sitran tänään julkaisema Matti Mörttisen kirjanen Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa on ensimmäinen kattava kuvaus koronakriisin hallinnasta Suomessa. Se perustuu noin viidenkymmenen päättäjän haastatteluihin.

Mörttisen kuvauksen mukaan kaikki tapahtui erittäin nopeassa tahdissa ja menettelytapoja tilanteeseen soveltaen – sen sijaan että olisi noudatettu jotain´”kriisiohjekirjaa”.

Viime sunnuntaina 10.1. tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Kiina ilmoitti uudenlaisesta koronaviruksesta. Sunnuntaina 24.1. tulee kuluneeksi vuosi Suomen ensimmäisestä koronakriisiin kytkeytyvästä valtiopäivätoimesta. Se oli perussuomalaisten Arja Juvosen kirjallinen kysymys, jossa Juvonen totesi olevan vain ”ajan kysymys, milloin virus rantautuu Suomeen”.

Näin kävikin, mutta hallitus heräsi tilanteeseen hitaasti. Mörttinen puhuu ”hukatusta helmikuusta”. Sosiaali- ja terveysministeriössä ja hallituksessa laajemmin ei tunnettu kriisitietoisuutta, vaan kehysriihikeskustelu vei poliittisen huomion.

Kriisimoodiin siirryttiin 11.3.

Hallitus piti neuvottelun 26.2.2020 muun muassa perustaakseen covid-19-koordinaatioryhmän ja valmistautuakseen seuraavan päivän eduskuntakeskusteluun pääministerin ilmoituksesta koronavalmistautumista koskien. Valmiuslakiin suhtauduttiin tuossa vaiheessa jyrkän torjuvasti.

Vielä maaliskuun alussa ministerien asenne oli rauhoitteleva. Kausi-influenssaa pidettiin vakavampana asiana kuin koronaa.

Kirjan mukaan pääministeri Sanna Marinin suhtautuminen tilanteeseen muokkautui ratkaisevasti myöhään illalla 11.3., kun hän sai puhelun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta, jonka aiempi vähättelevä asenne oli kääntynyt täyteen ”kriisimoodiin”.

”Ministeri oli ollut sosiaali- ja terveysministeriön keskeisten virkahenkilöiden kanssa selvittämässä toimenpiteitä epidemian hillitsemiseksi ja tullut siihen tulokseen, että normaalitoimet eivät riitä, vaan tarvitaan valmiuslakia.”

Samana päivänä WHO julisti kuukautta aiemmin covid-19 -nimen saaneen virustaudin olevan pandemia eli maailmanlaajuinen epidemia.

Poikkeusolot julki 16.3.

Eri tahoilla tultiin samaan aikaan samaan johtopäätökseen. 13.3. pidetyssä TP-UTVA:ssa presidentti Sauli Niinistö ilmoitti katsovansa poikkeusolojen vallitsevan maassa. Rajoitustoimia valmisteltiin sen jälkeen viikonvaihde ja maanantaina 16.3. valtioneuvoston virallisen päätöksen jälkeen hallituksen keskeiset ministerit pitivät tiedotustilaisuuden, jossa valmiuslain käyttöönotto kerrottiin kansalaisille.

Asiasta ei syntynyt erimielisyyttä hallituksen ja opposition välille.

Suomessa toimeen pannuista rajoituksista merkittävimmät olivat kaikkien yli 500 hengen yleisötilaisuuksien peruminen toukokuun loppuun saakka, yleinen etätyösuositus työpaikoille ja epidemia-alueelta palaavien matkalaisten jääminen kahdeksi viikoksi kotiin.

Koronaviruksen kustannukset hallitus lupasi hoitaa lisätalousarviolla.

Suomi ja Ruotsi eri teille

Mörttinen kirjoittaa, että Suomen ja Ruotsin viranomaisten kanssa käytiin tiivistä yhteydenpitoa. Ruotsalaiset vetosivat vielä perjantaina 13.3. sen puolesta, että suomalaiset eivät ainakaan sulkisi kouluja.

Näihin aikoihin Suomen ja Ruotsin linjat eriytyivät ja Suomessa koronaepidemian hallinnasta tuli voimakkaasti poliittisesti johdettu operaatio tunnetuin seurauksin.

Suomen onnistumisessa Mörttinen laittaa paljon painoa Uudenmaan sululle maaliskuussa. Se taittoi epidemian kiihtymisen oikeaan aikaan ja vaikutti selvästikin myös kansalaisten suhtautumiseen tilanteeseen niin tehokkaasti, että tautikäyrät kääntyivät helpottavaan suuntaan huhtikuun lopulla.

Uudenmaan eristäminen muusta maasta ei olisi ollut mahdollinen ilman poikkeusolojen toteamista ja valmiuslain käyttöönottoa.

Hallituksen neuvottelusta uusi ydin

Korona synnytti päätöksentekoon uusia ytimiä. Päätöksenteon ydinkaksikon muodostivat pääministeri Sanna Marin ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Lisäksi julkisuudessa näkyi etenkin alkuvaiheessa niin sanottu viisikko, eli hallituksen puolueryhmien puheenjohtajien kokoonpano.

Keskeiseksi tekijäksi päätöksentekoon muotoutui hallituksen neuvottelu, johon hallitus on kokoontunut kerta toisensa jälkeen, viimeksi eilen, Säätytaloon.

Kirjassa haastateltujen mielipiteet hallituksen neuvottelun toimivuudesta vaihtelevat jyrkästi.

”Toiset arvostivat sen kollektiivisuutta ja sitouttavaa luonnetta, kun taas toiset pitivät sitä tuskastuttavan aikaa vievänä ja tehottomana prosessina. Jälkimmäiset kiinnittivät huomiota eritoten perhe- ja peruspalveluministerin käyttämiin pitkiin puheenvuoroihin sekä siihen, että pääministeri salli kokousten venymisen kyseisten puheenvuorojen takia.”

Vastuunjako epäselvää ministeriössä

Mörttinen jatkaa erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen jääneen kokouksissa varjoon, vaikka myös hänen vastuualueet olivat tärkeitä kriisinhoidossa. Perhe- ja peruspalveluministerille kuuluivat kuitenkin tärkeimmät tehtävät.

”Vastuujako ei ollut kuitenkaan kaikilta osin selvä. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen ja siihen liittyvät materiaalihankinnat kuuluvat Marinin hallituksen työnjaossa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen sektoriin, mutta muista tarvikkeista ja ohjeistuksesta vastaa perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru.”

Raportti tuo esiin muunkin hallinnon sekavuuden.

”Suomessa valtioneuvoston päätöksenteko on muodostunut viime vuosikymmeninä rakenteeltaan mielenkiintoiseksi verkostoksi. Ministerien ja virkakunnan väliin on ilmestynyt poliittisten esikuntien porras, josta etenkin poliittiset ja ministerien mukana vaihtuvat valtiosihteerit nousevat esiin.”

Hallinnon rajoja yritettiin rikkoa 26.2. perustelulla covid-19-koordinaatioryhmällä, jonka kokoonpano meni uusiksi huhtikuun alussa. Varsinaisia esityksiä siltä ei saatu, koska lainvalmistelu meni aina sosiaali- ja terveysministeriöön.

Monihallinnollisuuden huipentumana Mörttinen pitää Helsinki-Vantaan lentokenttää, josta koronalle altistuneet jatkoivat ilman testausta kotimatkaa muissa joukkoliikennevälineissä pitkin kevättä.

Neljä syytä onnistumiselle

Tähän asti kaikki on mennyt kuitenkin muihin maihin verrattuna hyvin. Onnistumisen tekijöiksi Mörttinen listaa etätyövalmiuden, kesän ulkomaanmatkailun korvaamisen mökkeilyllä ja muilla kotimaanretkillä sekä suomalaisten perinteisen kyvyn ja harvaan asutun maan mahdollisuudet säilyttää fyysinen etäisyys.

Päättäjien toimintaa hän vertaa taloyhtiön talkoisiin, joissa rakennetaan aita ilman, että kukaan johtaa urakkaa ja jokaisella on oma mielipide, mutta silti aita valmistuu, koska kaikki tietävät, että sitä tehdään yhteiseksi hyväksi.

”Usein käytetty vertaus sotien henkeen on samaa sukua. Sodissakin erimieliset suomalaiset taistelivat yhteisen tavoitteen eteen ajoittain myös ohittaen muodolliset johtamisjärjestelmät.”

Kolmas tekijä olivat kansanvaltaisuus, tasa-arvo ja oikeusvaltioperinne, ja neljäs suomalaisten kokema luottamus viranomaisiin, mihin liittyy myös taipumus noudattaa kriisioloissa annettuja määräyksiä ja ohjeita.

Salaliittoteoriat otettava huomioon

Viimeisimpään liittyy tulevia kriisejä silmällä pitäen se varaus, että disinformaatio ja misinformaatio yleistyvät kaikkialla maailmassa, ja salaliittoteoriat ja asiantuntemuksen kyseenalaistaminen ovat uutta arkipäivää.

”Kiire ja pakko ovat sanelleet valittua linjaa, mutta juuri siitä nousee kysymys: jaksavatko suomalaiset edelleen luottaa viranomaisiin ja noudattaa ohjeistuksia, kun koronapoikkeusolojen aikainen päätöksenteko asettuu jälkikäteisessä tarkastelussa kyseenalaiseksi. Kiire olisi ollut ainakin pieneltä osin vältettävissä, jos pandemian Suomeen rantautumisen mahdollisuus olisi otettu tosissaan jo siinä vaiheessa, kun taudin nopea eteneminen Kiinasta Etelä-Eurooppaan kävi selväksi. Suomalaisen järjestelmän hidasta heräämistä voikin kuvata ilmaisulla hukattu helmikuu.”

Mörttisen ohje tulevaisuuteen kuuluukin, että seuraavaan kriisin varautuminen alkaa jo nyt.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset