EU-maiden eurooppaministerit aloittivat aamupäivällä keskustelun koronatoimien koordinoinnista ja rokottamisen etenemisestä EU-maissa.
Koronarokotukset aloitettiin EU:ssa noin kolme viikkoa sitten, ja nyt osa rokotetuista on jo ehtinyt saada vaaditut kaksi annosta. Koronarokotusten käynnistymisessä on kuitenkin ollut kankeutta, ja ympäri Eurooppaa on kritisoitu hidasta etenemistä.
Turhautumista on lisännyt esimerkiksi se, että EU:n ulkopuolella oleva Britannia on edennyt rokotuksissaan vikkelämmin.
EU-maat ovat hankkineet yhdessä koronarokotteita EU-komission johdolla. Komissio on tilannut tähän mennessä 2,3 miljardia rokoteannosta, jotka tulevat kuudelta eri valmistajalta.
Tilatut rokoteannokset jaetaan jäsenmaille väestöosuuksien mukaan. Jos jotkin jäsenmaat eivät halua lunastaa täysiä osuuksiaan, muut voivat ostaa ylimääräiseksi jääneitä rokotteita oman osuutensa päälle.
Komissio ja jäsenmaat käyvät käytännössä jatkuvia neuvotteluja rokotteiden jakamisesta.
Hämmennystä on kuitenkin herättänyt, että Saksa on hankkinut kansallisesti lisäannoksia koronarokotteista suoraan lääkeyhtiöiltä. Komissio on korostanut, että jäsenmaiden tulisi pitäytyä yhteisissä pelisäännöissä ja muistuttanut, että EU:n yhteistilaukset ajavat mahdollisten kansallisten tilausten edelle.
Suomea tämänpäiväisessä kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
”Rokotepassi” pohdinnassa
EU-maiden johtajat jatkavat rokotekeskustelua torstaina omassa videotapaamisessaan. Esillä on muun muassa yhteisen ”koronarokotepassin” käyttöönotto EU:ssa. Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis on ehdottanut uutta matkustustodistusta, joka mahdollistaisi rokotetuille vapauden matkustaa ilman koronarajoituksia.
Huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on suhtautunut asiaan varautuneesti. Michel kommentoi viikonloppuna hollantilaisen Buitenhof-keskusteluohjelman haastattelussa, että mahdollista rokotepassia ei voi ottaa käyttöön ennen kuin EU-maissa on enemmän koronarokotteen saaneita.
– Ilman sitä (riittävää määrää rokotettuja ihmisiä) käyttöönotto olisi liian aikaista ja se synnyttäisi suurta turhautuneisuutta Euroopassa, Michel arvioi.
Michel myös huomautti, että ajatus rokotepassista herättää tunteita osassa EU-maita, koska rokotteen kytkeminen vapaaseen matkustamiseen voisi johtaa vaikutelmaan siitä, että koronarokotteen ottaminen olisi pakollista.
– Monessa maassa ajatellaan, että on parempi pitää rokotteen ottaminen vapaaehtoisena.
Pelko viiveestä säikäytti
Viime viikon lopulla uutiset jopa viikkoja kestävästä viiveestä Pfizerin ja Biontechin rokotetoimituksiin säikäyttivät ympäri Eurooppaa. Alkuun Pfizer ilmoitti viivästysten kestävän 3–4 viikkoa, mutta sittemmin yhtiöt ilmoittivat, että toimitusviive rajataan yhteen viikkoon.
Tuotanto vähenee väliaikaisesti, koska Belgian Puursissa sijaitsevan tehtaan tuotantoa laajennetaan.
Yhtiöt ovat vakuuttaneet, että EU:lle luvatut toimitukset palaavat sovittuun aikatauluun ensi viikon alusta alkaen, ja toimitukset kasvavat helmikuun puolivälistä eteenpäin.
Pfizerin ja Biontechin koronarokote oli ensimmäinen, joka sai myyntiluvan EU-alueella. Sen jälkeen myyntiluvan on saanut myös lääkeyhtiö Modernan rokote.
Lääkeyhtiö AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä koronarokote saattaa saada myyntiluvan EU:ssa kuun loppuun mennessä.
uutiskirje 