Presidentti Sauli Niinistö kertoo käyneensä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa pitkän keskustelun, jossa käytiin hyvin perusteellisesti läpi oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tilanne.
Navalnyi otettiin kiinni sunnuntaina heti kun tämä oli palannut Venäjälle oltuaan hoidettavana Saksassa.
Niinistö on vaatinut Navalnyin vapauttamista. Torstaina politiikan toimittajia tavannut Niinistö ei kertonut, tuntuiko Putin ottavan arvostelun vakavasti tai mitkä oppositiojohtajan vapautumisen mahdollisuudet voisivat olla.
Kiinnioton ja sittemmin vangitsemisen perusteluna on käytetty sitä, että Navalnyi olisi rikkonut ehdollisen rangaistuksensa sääntöjä.
– Kun me otamme huomioon murhayrityksen, sen jälkeen luvallisen lähdön maasta saamaan hoitoa ja omaehtoisen paluun, vaikkakin ehkä joidenkin säännösten mukaan vähän myöhässä, mutta kuitenkin omaehtoisesti, kyllä nuo toimenpiteet kovin ankarilta tuntuvat, Niinistö sanoi etäyhteyden päästä toimittajille vain vähän sen jälkeen kun oli päättänyt puhelunsa Putinin kanssa.
Keskustelu käytiin Suomen aloitteesta.
Kesällä presidentti Niinistön puhelu Putinille nousi kansainvälisiin otsikoihin. Tuolloin Niinistö oli vaikuttamassa siihen, että oppositiopoliitikko pääsi myrkytysyrityksen jälkeen hoidettavaksi Saksaan.
Keskustelua edelsi yhteydenotto Saksan liittokanslerilta Angela Merkeliltä. Niinistön mukaan puhelu Putinin kanssa oli jo sovittuna ja Merkel halusi keskustella ennen sitä.
Tällä kertaa pyyntöjä ei Niinistön mukaan ollut tullut.
– Ei minua kukaan ole mihinkään pyytänyt. Enkä koe olevani mikään välittäjä, mutta koen olevani aika utelias tietämään, mihin päin milloinkin maailmassa ollaan menossa ja siksi soittelen.
Ei koordinaatiota pääministerin kanssa
Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvosteli voimakkaasti Navalnyin kiinniottoa jo maanantaina aamulla. Hän vaati Navalnyin vapauttamista Twitterissä englanninkielisessä viestissä ennen presidenttiä.
Presidentiltä kysyttiin, olivatko pääministeri ja presidentti koordinoineet ulostulojaan jollakin tavalla. Tämä on herättänyt keskustelua, koska valtiosäännön mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Niinistön vastaus oli lyhyt: minkäänlaista etukäteiskeskustelua ei ollut käyty.
Kysymykseen siitä, miten vastaavissa tilanteissa on aiemmin toimittu, Niinistö vastasi toteamalla, ettei tällaisia suurta huomiota saaneita ulkopolitiikan tapahtumia ole juuri ollut. Krimin valtauksen jälkeen presidentin ja valtioneuvoston yhteiskokous oli koolla ja tuomitsi tapahtumat nopeasti. Nyt vastaavia kokouksia ei kasvokkain pidetä koronan takia.
– Minä tietysti pidän kiinni perustuslaista, jossa varsin selvästi ulkopolitiikka ja sen johtaminen yhteistoiminnassa säädetään, Niinistö sanoi.
Presidentin kanslian mukaan Putin ja Niinistö keskustelivat lisäksi suurvaltasuhteista ja asevalvonnasta.
– Olin kiinnostunut erityisesti asevalvonta- ja aseriisuntakysymyksistä ja halusin kuulla, mitä Venäjällä niistä ajatellaan. Nyt kun muutama sopimus on katkolla, se on vähän yleisempikin mittaamisen paikka, miten kansainvälinen yhteistyö sujuu hyvässä asiassa eli asevalvonnassa.
uutiskirje 
