Vanhusten hoiva muuttui viimeisen vuoden aikana koronalta suojeluksi. Viimeisten viikkojen aikana vanhukset ovat olleet rokotusten kohteena. Perushoivan tila on ollut katveessa. Ongelmat eivät ole kadonneet, mutta ympärivuorokautisessa hoivassa on muutos parempaan idullaan.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan työntekijöitä on palkattu lisää reilut 1 100. Edelleenkin yli 90 vanhushoivan yksikköä ei päässyt viime marraskuussa edes minimitavoitteeseen eli 0,5 hoitajan tavoitteeseen per hoivattava.
Julkisuudessa on keskusteltu yksityisten hoivakotien luokattomasta hoivasta. Kaikissa kunnissakaan hoiva ei toteudu mallikkaasti, sillä työntekijöitä oli liian vähän julkisen hoivan paikoissa eli noin 70 yksikössä.
Kotihoidossa muhii seuraava hoivapommi – omaishoidon ohella.
Kunnissa on syytä saada mitoitus kuntoon. Valtion ansiosta valtaosa kunnista tekee hyvän tuloksen viime vuodelta. Tämän hengähdystauon aikana on syytä laittaa vanhushoivan palvelut kuntiin.
Työntekijätarve on huutava
Vanhushoivan ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon työntekijäpulasta uhkaa tulla mittava. Vuosikymmenen loppuun mennessä pitäisi palkata peräti 30 000 hoivan ammattilaista. Hallitus on taannut rahat 5 000 lähihoitajan ja 500 sairaanhoitajan kouluttamiseen.
Jostain pitäisi kaivaa 24 500 hoivan ammattilaista. Samaan aikaan koulutetut hoivan ja hoidon ammattilaiset hakeutuvat paremmin palkattuihin ja kevyempiin töihin. Lisätaakka tuli koronaepidemiasta, joka on venyttänyt alan ammattilaisten pinnaa äärirajoille.
Palkka on työn vaativuuteen nähden kehno. Hyvä jos palkalla tulee toimeen, etenkin Helsingissä ja Uudellamaalla, kalliiden asumiskustannusten alueilla. Palkka on yksi arvostuksen mittari.
Sote-ammatit läpeensä ovat miehisten vastaavan vaatimustason töihin verrattuna palkkakuopassa. Tämän tunnelin päässä ei ole valoa näkyvissä.
Kotihoidossa valtava paine
Vanhushoivassa on jo 1990-luvulta lähtien jatkunut valtava rakennemuutos, joka on siirtänyt vanhushoivaa pois laitoksista. Monista vanhusten kodeista on tullut puolisairaaloita, hoivapaikkoja, jonne roudataan sairaalasänkyjä, rollaattoreita ja muita apuvälineitä.
Vanhusten hoiva on vyörynyt kotiin, ja olosuhteet kotona rakennetaan hoivaan soveltuviksi. ”Kotihoidosta on tullut paljolti ympärivuorokautisen hoidon korvike”, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger kertoo Ylelle.
Yhden vanhuksen kotona saatetaan käydä monta kertaa vuorokauden aikana. Kotihoidosta on tullut kolmivuorotyötä. Samaan aikaan yhteiskunta säästää seinissä ja muussa sairaalainfrassa.
Kotihoidossa muhii seuraava hoivapommi – omaishoidon ohella. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii parhaillaan toimia kotihoidon parantamiseksi. Hoitajamitoitusta ei ole tulossa helpottamaan kotihoidon henkilöstön taakkaa.
Moni kotihoidon työntekijä kokee työnsä raskaaksi siksi, ettei hän koe voivansa hoitaa työtään hyvin. Se on stressaavaa, kuluttavaa ja turhauttavaa.
Omaishoitajat lujilla
Korona on koetellut myös omaishoitajia. Kunnat eivät ole järjestäneet tarpeeksi omaishoidon palveluja ja vapaapäiviä korvaavia hoivapaikkoja. Koronavuoden aikana tarjolla olevien palvelujen taso on vaihdellut kunnasta toiseen.
Parhaiten palvelut onnistuttiin turvaamaan pienemmissä kunnissa. Etäpalveluihin osallistuminen ei ollut mahdollista kaikille. Kaikilla ei myöskään ollut saatavilla epävirallista apua eikä voimia järjestellä omaa aikaa, vapaata 24/7 -hoivasta.
Suomessa on noin 30 000 yli 65-vuotiasta omaishoidon sopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Usein omaishoitaja on omaa puolisoaan tai läheistään hoitava ikääntynyt.
Tämä joukko kasvaa väestön ikääntyessä, kuten kaikki vanhushoivan tarve.
uutiskirje 