Palstoista kaksi sijaitsee mielenkiintoisella Karjarannan alueella aivan Kittilän kirkonkylän vieressä. Kolmas palsta on ylempänä Ounasjokivarressa. Lahjoituksena saatujen palstojen kokonaispinta-ala on 6,6 hehtaaria.
Karjarannaksi kutsuttu, yhteensä yli sadan hehtaarin saarimainen alue on luonnonsuojelullisesti merkittävä, sillä se on luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Alavana tulvaniittynä se edustaa yhtä Suomen uhanalaisimmista luontotyypeistä.
Karjarannan niityt ovat aikoinaan toimineet tärkeinä heinänteko- ja laidunalueina. Kittilän lisäksi suuria tulvaniittykokonaisuuksia löytyy Lapista ainoastaan Rovaniemeltä Ounasjoen suiston saarista ja Ylitorniosta Torniojoen Kainuunkylän saarista.
Luonnonperintösäätiön suojeluasiantuntija Ari-Pekka Auvinen kävi kesällä tutustumassa Karjarantaan sen jälkeen, kun oululainen lahjoittaja Liisa Ojanen (omaa sukua Vanhasalmi) ja hänen siskonsa Ilonan perilliset olivat ottaneet säätiöön yhteyttä.
Karjarannan alueella kasvaa muun muassa laaksoarhoa, joka kuuluu silmälläpidettäviin Lapin joenvarsiniittyjen erikoislajeihin.
– Vaikka kohde oli minulle alun perin tuntematon, huomasin pian, että kyseessä on erityinen paikka. Luonnonsuojelullisesti Karjarannan tulvaniityt ovat arvokas kokonaisuus, sillä perinteisen maatalouden luomilla niityillä elää suuri määrä uhanalaisia lajeja. Karjarannan alueella kasvaa muun muassa laaksoarhoa, joka kuuluu silmälläpidettäviin Lapin joenvarsiniittyjen erikoislajeihin, Auvinen kertoo.
Suojelu tarkoittaa aktiivista hoitamista, ei sulkemista
Tähän saakka Lapin ELY-keskus on pitänyt osaa Karjarannan alueesta niittymäisenä laiduntamalla siellä kesäisin lampaita. Sopimus on kuitenkin pitänyt tehdä erikseen jokaisen omistajan kanssa, mikä on tehnyt järjestelyistä hankalaa. Rannan palstat ovat noin kolmenkymmenen eri omistajan hallussa. Säätiö aikoo tulevaisuudessa olla yhteydessä Karjarannan muihin omistajiin ja tiedustella heidän halukkuuttaan saattaa palstat suojeluun, jotta hoito helpottuu ja lajirikkaan perinnemaiseman säilyminen pystytään turvaamaan. Samalla säätiö kerää arvokasta tietoa Karjarannan historiasta.
Karjarannan kohdalla suojeleminen ei tarkoita alueen sulkemista vaan sen aktiivista hoitamista. Alueella on paljon myös virkistyskäyttöpotentiaalia.
– Perinnemaisemat ovat hieno esimerkki siitä, miten ihmisen toiminta voi myös luoda monimuotoisia elinympäristöjä lajeille. Perinnemaisemien hoitamisessa luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen paiskaavat kättä. Karjarannan alava joenvarsiniitty on todennäköisesti vaikuttanut jopa siihen, että Kittilän kirkonkylä on ylipäätään syntynyt juuri kyseiselle paikalle. Yhtä hyvät laidunmaat ovat näin pohjoisessa harvassa, suojeluasiantuntija Auvinen kommentoi.
Karjarannan kohdalla Ounasjoen toisella rannalla sijaitsee Kittilän kotiseutumuseo. Yksi mahdollisuus olisi liittää Karjaranta osaksi sen toimintaa, Auvinen pohtii. Katso kartta
Luonnonperintösäätiö on kalastaja Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.
uutiskirje 
