Koronakriisi on lisännyt erityisesti työttömyysturvaa saavien määrää ja työttömyysturvamenoja. Sairausvakuutuksen päivärahamenoissa, asumistuessa ja toimeentulotuessa muutokset ovat olleet vähäisempiä.
Tiedot käyvät ilmi VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä , joka julkaistiin aamulla. Siinä tarkastellaan koronakriisin aikana tehtyjä muutoksia etuusjärjestelmään sekä etuuksien saajien määrän kehitystä.
OECD-maissa työllisyyden heikkeneminen ja työttömyyden kasvu koronakriisissä on ollut voimakkaampaa kuin globaalin finanssikriisin aikana kymmenisen vuotta sitten.
Suomessa työttömyys kääntyi selvään nousuun maaliskuussa 2020. Maalis-joulukuussa 2020 työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritietojen mukaan keskimäärin 122 000 enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Erityisesti lomautettujen määrä kasvoi.
”Yleisesti arvioidaan, että kriisin vaikutukset kohdistuvat kovimmin muutenkin heikossa asemassa oleviin työntekijäryhmiin kuten siirtotyöläisiin, osa-aikaisiin ja tilapäisiin työntekijöihin, freelancereihin ja pienyrittäjiin. Tällaisissa ryhmissä toimeentuloturva on usein huonompi kuin pysyvässä työsuhteessa olevilla palkansaajilla”, kirjoittaa Honkanen.
”Toisaalta huonommin palkatut työt ovat usein sellaisia, joissa ei ole mahdollista siirtyä etätyöhön ja joissa ollaan paljon kontaktissa asiakkaiden tai muiden työntekijöiden kanssa.”
Soviteltua etuutta ennätysmäärä
Edelliseen vuoteen verrattuna viime vuonna työttömyysturvan ansiopäivärahan saajien määrä ja ansiopäivärahamenot kasvoivat yli 50 prosenttia. Suhteellisesti vielä enemmän on kasvanut peruspäivärahaa saavien määrä. Työttömäksi on joutunut suuri joukko henkilöitä, jotka täyttävät työssäoloehdon, mutta eivät ole työttömyyskassan jäseniä.
Työmarkkinatuessa kasvu on vaatimattomampaa.
”Työttömyys on koskettanut pääosin työelämään jo sijoittuneita eikä niitä, joilla ei ole vielä työuraa ja jotka sen takia olisivat vain työmarkkinatuen varassa”, toteaa Pertti Honkanen.
Koronakriisi lisäsi osa-aikaista työttömyyttä. Kun työtön työnhakija tekee osa-aika- tai keikkatyötä, hänelle voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta. Vuoden 2020 aikana soviteltua työttömyysetuutta saavien määrä kasvoi selkeästi. Joulukuussa lukumäärä oli ennätyksellinen, noin 70 000, kun se vuotta aiemmin oli vajaat 54 000.
Ravitsemusala kärsi eniten
Eniten kriisin alkuvaiheessa työttömiksi joutuivat ravintoloiden, kahviloiden ja baarien työntekijät. Ravintola ja suurtaloustyöntekijöiden, tarjoilijoiden, avustavien keittiötyöntekijöiden sekä kahvila- ja baarityöntekijöiden ammattiryhmissä oli toukokuussa 2020 yhteensä noin 27 000 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Matkailusta riippuvaisen Kittilän työttömyysaste yli kaksinkertaistui 13,4 prosentista 28,1 prosenttiin, kun verrataan toukokuuta 2019 ja 2020. Helsinginkin työttömyysaste kohosi samana aikana noin kaksinkertaiseksi 8,8 prosentista 18,6 prosenttiin.
Järjestelmä jousti ja toimii
Työttömyysturvan ehtoja lieventämällä turvattiin sellaisten työntekijöiden toimeentuloa, joilla työt vähenivät äkillisesti ja ennalta arvaamatta suurelta osin valtion asettamien rajoitusten vuoksi.
Tällaisia toimenpiteitä olivat muun muassa työssäoloehdon väliaikainen lyhentämineni 26 viikosta 13 viikkoon, päivärahan maksaminen myös viiden päivän alkukarenssin aikana ja yrittäjien pääsyn työttömyysturvan ja erityisesti työmarkkinatuen piiriin helpottaminen.
Yrittäjien väliaikaista työmarkkinatukea sai enimmillään yli 30 000 henkilöä toukokuussa ja kesäkuussa 2020. Sen jälkeen lukumäärä on pysytellyt 20 000:n yläpuolella.
Honkasen mukaan työttömyyden kasvu heijastuu helposti asumistukeen ja toimeentulotukeen, mutta vuonna 2020 kasvu oli näissä menoissa suhteellisen maltillista. Yleisen asumistuen saajien määrä kasvoi 5,4 prosenttia ja perustoimeentulotuen 4,4 prosenttia.
Johtopäätös selvityksen tuloksista on, että etuusjärjestelmä on toiminut suhteellisen hyvin kriisin aikana. Hallitus teki ripeästi päätöksiä väliaikaisista etuuksista ja lievensi etuuksien saamisen ehtoja. Esimerkiksi Kelassa helpotettiin toimeentulotuen hakukäytäntöjä ja lisättiin viestintää.
– Näyttää siltä, että järjestelmämme on ollut poikkeustilanteessa joustava. Tarvitaan vielä laajempaa arviointia, missä onnistuttiin ja missä oli puutteita, toteaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.
Vaarana pitkäaikaistyöttömyyden kasvu
Honkasen mukaan pohdittavaksi jää, riittääkö poikkeuksien tällä hetkellä määritelty määräaika vai jatkuuko niiden tarve kauemmin vuonna 2021. Voidaan myös kysyä, olisiko jotkin poikkeukset tehtävä pysyviksi, esimerkiksi sovitellun päivärahan ns. suojaosan suurentaminen 500 euroon.
Jos pandemia ja siihen liittyvä talouskriisi pitkittyy, vaarana on, että pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy aiheuttaen erilaista sosiaalista syrjäytymistä samaan tapaan kuin aikaisemmat talouskriisit viime vuosikymmeninä, Honkanen varoittaa.
Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi jo kasvuun samaan aikaan kun pandemiaan liittyvät rajoitukset alkoivat kevättalvella 2020.
uutiskirje 
