Nuorten aikuisten tulot putosivat viime vuonna selvästi eniten koronakriisin seurauksena.
Alle 25-vuotiaille maksettu palkkasumma laski vuonna 2020 kahdeksan prosenttia edellisvuodesta, kun koko väestön tasolla palkkasumma eli kaikkien työntekijöiden yhteenlasketut bruttopalkat laskivat 0,4 prosenttia.
Myös 25–29-vuotiailla palkkasumma laski selvästi keskiarvoa enemmän, noin 2,5 prosenttia. Yli 55-vuotiailla palkkasummat keskimäärin nousivat.
Talouden on ennustettu lähtevän kesän jälkeen voimakkaaseen nousuun.
Luvut käyvät ilmi taloustieteen huippuyksikön Helsinki GSE:n tilannehuoneen koostamasta aineistosta. Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) vahvistaa, että koronakriisi on osunut pahiten nuoriin.
– Kyllä tämä on kohdistunut nuorempiin juuri siitä johtuen, että siellä on esimerkiksi kesätyöntekijöitä ja vastavalmistuneita, jotka olisivat olleet tulossa työmarkkinoille, Kyyrä sanoo STT:lle.
Eroa ikäryhmien kesken selittää osittain se, miten koronakriisi on näkynyt eri aloilla. Päättynyt vuosi koetteli erityisesti ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-aloja, joilla työskentelee paljon nuoria muun muassa opintojen ohella.
– Näillä aloilla menee edelleen huonosti. Kyllä tilanne näyttäisi jatkuvan ainakin kesään asti aika heikkona ja varmaan kohdistuu juuri nuoriin myös sitä kautta, Kyyrä arvioi.
Ekonomisti ei usko pitkäaikaiseen vahinkoon
Hankalampi kysymys sen sijaan on, kuinka pitkäkestoisen jäljen koronakriisi jättää siitä kärsiviin nuoriin.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti julkaisi vuonna 2016 yhdessä kollegansa Helvi Kinnusen kanssa paljon huomiota saaneen analyysin, jonka mukaan nuoriin osuva työttömyys voi vaikuttaa tuloihin koko työelämän läpi. Jos nuoret eivät pysty vakiinnuttamaan asemaansa työmarkkinoilla, se lisää heikon työllistymisen todennäköisyyttä myös tulevaisuudessa.
– 1990-luvun laman jälkeen tutkittiin laman aikana työmarkkinoille tulleiden korkeakoulutettujen urakehitystä. Silloin havaittiin, että jos ensimmäisen työpaikan saaminen viivästyi, sillä oli useissa tapauksissa pitkäkestoiset jäljet tuleviin työuriin, eikä jälkeä saanut ehkä koskaan paikattua, Mäki-Fränti sanoo.
Kyyrän tavoin Mäki-Fränti pitää ymmärrettävänä, että palkkasummat ovat pudonneet tuntuvimmin nuorilta, koska viime vuonna juuri heidän työllisyysasteensa laski kaikkein eniten.
– Kun 15–74-vuotiailla työllisyysasteen lasku edellisvuodesta oli prosenttiyksikön luokkaa, 15–24-vuotiailla se oli neljän prosenttiyksikön luokkaa, eli selvästi isompi kuin muissa ikäryhmissä, Mäki-Fränti sanoo.
Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että koronakriisi ei jätä pitkäaikaisia vaurioita. Syynä tähän on se, että kriisin odotetaan olevan lyhytkestoinen ja selvärajainen. Talouden on ennustettu lähtevän kesän jälkeen voimakkaaseen nousuun.
Mäki-Fränti kuitenkin huomauttaa, että epävarmuus kriisin loppumisen ajankohdasta on aika suuri. Silti koronakriisissä positiivista on ollut, että ravintola-, tapahtuma- ja muilla palvelualoilla menetetyt työpaikat voivat palautua hyvin nopeasti, kun talous alkaa elpyä.
– Finanssikriisin jälkeen menetimme oikeastaan kokonaisen toimialan eli matkapuhelinteollisuuden. Vaikka ravintola-alalla toteutuisi pelätty konkurssiaalto, toimialalla pystyttäisiin nopeammin perustamaan uusia yrityksiä tilalle.
Vastavalmistuneet koronan keskelle jo toista vuotta
Mäki-Fräntin tavoin myös Kyyrä on toiveikas sen suhteen, että kriisi ei jätä työuriin pitkäkestoisia vaurioita. Näkymä ei silti ole suinkaan varma.
– Jos talous lähtee kesän jälkeen voimakkaaseen kasvuun, tilanne helpottuu. Tässä on kuitenkin riski, että kun nuorten työttömyys on kasvanut, niin ikäluokan heikoimmilla voi olla ongelmia työllistymisen kanssa, Kyyrä sanoo.
Lisäksi hän huomauttaa, että keväällä oppilaitoksista valmistuu jo toinen vuosikurssi koronakriisin keskelle. He kilpailevat työpaikoista osin viime keväänä valmistuneiden kanssa.
Laman vaikutukset voivat riippua paljon siitä, mille aloille ne iskevät. Mäki-Fräntin mukaan finanssikriisin jälkeen alkaneen taantuman katsottiin iskeneen teollisuuden kautta miehiin, kun Kinnusen aiemman analyysin mukaan 1990-luvun lama nosti julkisiin palveluihin osuessaan naisten työttömyysastetta.
Näihin edellisiin taantumiin verrattuna tilanne on kuitenkin hyvä, Kyyrä arvioi. 1990-luvun alussa työttömyys ehti kasvaa niin suureksi, ettei se enää palautunut aiemmalle tasolle, vaikka talous lähti rajuun nousuun.
Suurin riski onkin, että syystä tai toisesta koronakriisi ei pääty vielä tänä vuonna.
– Jos virusmuunnokset ärhäköityvät entisestään, rokotukset tökkivät ja maailmantalous ei lähdekään voimakkaaseen kasvuun, tilanne muuttuu. Tällä hetkellä tilanne näyttää vielä paremmalta kuin aiemmissa kriiseissä, Kyyrä sanoo.
uutiskirje 
